Kolumni: Irlannista oppia elämystuotantoon
Vierailimme lomalla Irlannissa viskitehtaalla Dublinissa.
Viskin valmistus oli loppunut jo ajat sitten, mutta aidot rakennukset oli hyödynnetty matkailun elämystuotantoon eikä purettu tai laitettu toimistoiksi. Vaikka olisi absolutisti, elämys oli aidosti hauska.
Minusta tässä on meillä suomalaisilla opin paikka. Paikka ei ollut pölyisten esineiden pysähtynyt kotiseutumuseo, vaan kaikkia aisteja koskettava ja vierailijoita aktivoiva, tarinallinen seikkailukeskus. Reitin varrella pihisi pannuja ja altaista pöllähteli mallastuoksuisia huuruja. Jopa 40 hiirtä päivässä ohran seasta pyydystänyttä kissaa muistettiin.
Elämysten ohella sai infoa, jonka perusteella vakuuttui irlantilaisviskin laadukkuudesta. Ihmiset jonottivat maksamaan pääsylippuja paikkaan, joka teki samalla myynninedistystä omasta raaka-aineesta tehdylle vientituotteelle.
Syyskuussa on Espoon Järvenperässä tarjolla ainutlaatuinen kokeilu historiaan ja historialliseen paikkaan perustuvia voimauttavia elämyksiä useana päivänä. Träskändan kartanon päärakennus ei ole koskaan ollut näin laajasti avoinna yleisölle. Paikka on laitettu juhlakuntoon InnoEspoo-hankkeen puitteissa, sillä tulee kuluneeksi 150 vuotta keisari Aleksanteri II:n vierailusta Aurora Karamzinin luona. Aurora oli 1800-luvun vaikutusvaltaisimpia naisia koko Venäjällä – ei vain Suomessa. Mutta hänen ”sydämen kotinsa” oli Espoossa, Träskändan kartanossa.
Kartanon yläkerta täyttyy nuorien kykyjen, taiteilijoiden ja uusyrittäjien toimintapisteistä, valokuvanäyttelyistä ja improvisaatioteatterista. Puutarhassa on 15.9. alueen asukkaiden toimintaa ja alakerrassa historialuentoja sekä Aurorasta että talon rakennuttajasta Adolf Törngrenistä.
Törngren oli Suomen historian ensimmäinen kovan luokan diplomaatti, joka sinetöi Suomen itsenäisyyden 1917. Hän kävi lisäksi neuvottelemassa 1905 Leo Mechelinin kanssa Pietarista keisarin suostumuksen maailman radikaaleimmalle perustuslaille.
Laki avasi, esimerkkinä kaikille maailman naisille, oven osallistua itseään – ja miehiä – koskevaan lainsäädäntään eli asettua ehdolle parlamenttivaaleissa. Tämähän vastasi naisten vapautumisen rintamalla jo Ranskan vallankumousta!
Eikö näistä aineksista saada jo jotakin viskitehtaan veroista viritystä? Tulkaa syyskuussa katsomaan joukolla!
Kirjoittaja on Inno-Omnian kehittämispäällikkö
jouko.kivimetsa@gmail.com
Jaa tämä artikkeli: