Kolumni: Järjen järjettömyys
Puolisosi tulee kotiin firman risteilyltä ja tunnustaa: "En tiedä mikä minuun meni... petin sinua sen uuden graafikon kanssa."
Sinä kysyt: Kai käytitte ehkäisyä?
Kyllä, meillä oli sekä pillerit että kondomi.
Joten toteat: Hyvä, sitten tämä ei haittaa ollenkaan. Lapsia ei voi tulla, ja kondomin myötä ei pitäisi tautejakaan vaihtua. Minulla ei ole mitään rationaalista syytä olla sinulle vihainen. Olen tehnyt lohilaatikkoa, juotko maitoa vai vettä?
Kuulostaako uskottavalta?
Rationaalinen tällainen reaktio ehkä on. Voisi järkeillä, että vieraissahan voi nykyään käydä "seuraamuksitta", kun käytössä on luotettava ehkäisy ja antibiootitkin tautien torjuntaan. Mutta järkeily ei tässä riitä alkuunkaan ihmisen kokemuksen selittämiseen – itse asiassa se on järjetöntä.
Järkeily on loistava väline, mutta sen käyttötarkoitukset ovat rajattuja. Järjen valo on kirkas mutta kapea taskulampun kiila, ei kaiken valaiseva kokko. Toinen esimerkki asiasta, jota järki ei selitä, on pyhän käsite.
Samoin kuin almanakassa pyhäpäivä eroaa arkipäivästä, pyhän käsite nousee tavallisen elämän yläpuolelle. Pyhä luo maailmaan uuden ulottuvuuden, jota ilman elämämme olisi äärettömästi köyhempi. Kuvittele vaikka runoilijaa, jolta on viety pois kaikki ylevä sanasto ja kuvasto: ei harrasta pysähtymistä luonnon eteen, ei kaipuuta johonkin itseään suurempaan, ei rakkautta, ei jumalia, ainoastaan tiskirättejä ja tiliotteita. Kuolemankin kuvaus muuttuisi jostakin pysäyttävästä pelkäksi biologiseksi hajoamisprosessiksi.
Eipä siitä hääviä runokokoelmaa syntyisi. Eikä hääviä elämää.
Ohjelmallinen materialismi tapaa uskoa, että siitä mitä ei voi laboratoriossa eristää, ei tarvitse välittää. Mutta ei ole todisteita sen puolesta, että ihmisen voisi tyhjentää pelkkään materiaan. Ajatuskokeemme firman risteilyltä osoittaa, että pelkästi järkiperäinen elämä ei ole inhimillistä elämää enää ollenkaan.
Kirjoittaja on espoolainen kirjailija.
konstigblog@gmail.com
Jaa tämä artikkeli: