Kolumni: Johtuuko lumeton talvi ilmastonmuutoksesta?
Ilmastonmuutoksesta meillä jokaisella on mielipide.
Ilmastotutkijoiden viesti on selvä: muutos on käynnissä ja ihmiskunnan päästöt ovat suurin syy muutokseen. Toisaalta vaihtoehtotutkijoilta kuulemme, että muutosta ei tapahdu tai jos tapahtuukin, se johtuu vaikkapa auringon aktiivisuuden muutoksesta.
Mediassa ja etenkin sosiaalisessa mediassa kilpailevat vakavan tutkimuksen ja muun ilmastoinformaation valtavirrat. Atlantin toisella puolen ilmastonmuutoksesta on joissakin piireissä tullut uskon eikä niinkään tieteen kysymys.
Happamoitumisongelma koetteli Pohjois-Eurooppaa 1980-luvulla johtaen muun muassa järvien happamoitumiseen ja kalakuolemiin. 1980-luvulla havaittiin yllättäen napa-alueiden otsonikato ja elämälle vaarallisen UV-B-säteilyn voimistuminen. Happamoitumisongelma saatiin kuriin pudottamalla rikki- ja typpipäästöt Euroopassa murto-osaansa.
Otsonikato on hiljalleen heikentymässä freoni- ja haloniyhdisteiden onnistuneiden päästörajoitusten ansiosta. Molemmissa tapauksissa päästöjen seuraukset näkyivät nopeasti ja halu sekä keinot ongelmien ratkaisemiseksi löytyivät.
Ilmastonmuutos ei ole yhtä selvästi havaittavissa. Ihminen uskoo siihen, mitä näkee ja kokee. Kertooko lämmin talvi Euroopassa meille, että ilmastonmuutos on käynnissä?
Vastaavasti voi kysyä, osoittaako kylmä ja luminen talvi meille, että ilmastotutkijat ovat väärässä. Olemme Suomessa harvinaisen suurten säävaihteluiden alueella. Atlantin matalapaineet tuovat meille lauhaa ja kosteaa ilmaa sekä joskus myös myrskyjä. Toisaalta Venäjän mantereisemmalle ilmastolle tyypilliset korkeapaineet voivat näkyä meillä kylminä talvina tai kesän helteinä. Suurin osa viime vuosien vaihtelusta liittyy matala- ja korkeapaineiden vaihteluun ja vain osin ilmastonmuutokseen.
Ilmastonmuutos on hitaasti etenevä maailmanlaajuinen ilmiö, joka näkyy jo muun muassa helleaaltojen, tulvien ja metsäpalojen yleistymisenä. Suurimmat muutokset näkyvät vasta vuosikymmenten päästä. Lapsemme tulevat ihmettelemään viisikymppisinä, kuinka Nuuksiossa hiihdettiin jopa neljä kuukautta talvessa silloin ennen ilmastonmuutosta.
Kirjoittaja on Ilmatieteen laitoksen pääjohtaja.
petteri.taalas@fmi.fi
Jaa tämä artikkeli: