null Kolumni: Jumalallinen musiikki, inhimillinen kuva

Puheenvuorot

Kolumni: Jumalallinen musiikki, inhimillinen kuva

Protestanttinen kulttuuri ei odota uutta sanoittamista.

Ensimmäisen Mooseksen kirjan mukaan Jumala loi ihmisen kuvakseen. Estetiikan näkökulmasta Vanhan testamentin Jumala on kuvataiteilija.

Ihmisenä oleminen on kuvana olemista. Kuvataide esittää ihmisen.

Mutta jos Jumala on kuvataiteilija, onko riittävää sanoa, että Jumala kuvaa ihmisen ja antaa perustan kuvataiteelle?

Puhuttelevissa maalauksissa ja piirroksissa on myös musikaalinen vaikutelma. Maalaukset saattavat välittää duuri- ja mollisointuja ja niiden muunnelmia. Mieli alkaa niitä katsellessaan kuulla äänenkuljetuksen etenemistä.

Musikaalinen osa kuvaa kohottaa sen korkeammalle tasolle. Kuvat, joissa on soiva ulottuvuus, puhuttelevat enemmän. Kuvat, joissa on vain kuvallinen, kertovat vähemmän.

Teologisen estetiikan jumalakuva täydentyy, jos musikaalinen ulottuvuus ajatellaan erityiseksi jumalalliseksi ulottuvuudeksi kuvataiteessa. Se kun kohottaa korkeammalle, jos kohta myös syvemmälle.

Kristinuskon valtavirtaperinteen mukaan Jumala on muista erillinen henkinen oleminen, joka on persoona. Sana persoona on käännös sanasta prosoopon, joka merkitsee kasvoja. Persoona puolestaan muodostuu sanoista per eli läpi ja sonare, soida.

Jos ihmisenä oleminen on kuvana olemista, Jumalana oleminen on pikemminkin musiikkina olemista.

Älä tee Jumalasta minkäänlaista kuvaa! Ihminen on Jumalan tekemä kuva, jonka soivuus tuo Jumalan läsnäolevaksi.

Protestanttinen kulttuuri syntyi valtapoliittisesta tarpeesta käyttää kansankieltä. Lucas Cranachin ja Bachin kaltaisista suurista taiteilijoista huolimatta sen huomio kiinnittyi sanaan ja selittämiseen.

Aikojen saatossa sanan alkuperäinen voima on kääntynyt heikkoudeksi. Miljoonasti uudelleensanoitettu perinne on alkanut kuihtua siten, että se on käynyt monelle vieraaksi.

Protestanttinen kulttuuri ei odota uutta sanoittamista, olipa sitten kyse sana-, kuva- tai säveltaiteesta. Se odottaa uutta kuvaa ja uutta laulua.

Kirjoittaja on Portaanpään opiston rehtori, dosentti ja harrastajaviulisti.
petri.jarvelainen@portaanpaa.fi

 

Jaa tämä artikkeli:

Löydä lisää näkökulmia


Keskustele Facebookissa
Keskustele ja kommentoi Facebookissa
Lähetä juttuvinkki
Lähetä juttuvinkki
Kirkko ja kaupunki -mediaan.

Tilaa Kirkko ja kaupungin viikoittainen juttukooste.