Kolumni: Kastijako seis

Kolumni: Kastijako seis

Kun tiirailen taaksepäin omaa, 43 vuotta Espoossa soljunutta elämääni, huomaan, että kovin moni asia on ollut kohdallani helppoa ja etuoikeutettuakin.

Lapsuudenkodissani oli kaksi välittävää ja kannustavaa vanhempaa. Erityisen kiitollinen heille olen siitä, että minut otettiin aina vakavasti. Varttuessani minua kannustettiin omissa elämänratkaisuissani. Rikkaita ei perheessämme oltu, mutta hyvin toimeen tulevia silti. Kun opiskelin, vanhempieni takataskuista löytyi riittämiin, jotta nuori mies sai itselleen pienen kaksion ja vähän ruokarahaakin opintotuen ja työkeikkojen päälle.

Kodin lahjojen ohella olen ollut onnekas monin muinkin tavoin. Minulla on aina ollut ystäviä. Olen ollut terve. Lisäksi olen mies ja heteroseksuaali. Näistä kahdesta jälkimmäisestä on ollut etua erityisesti, kun työ kirkon piirissä alkoi kiinnostaa.

Minun kaltaiseni ihmisen on tavattoman vaikeaa oikeasti ymmärtää, mitä on elämä, jonka reunaehtoja sanelee köyhyys, yksinäisyys, väheksyntä, rikkonainen lapsuus tai sairaudet.

Suorastaan pirulliselta tuntuisi, jos joku sanoisi minulle, että rakkauteni olisi väärää tai kelvotonta. Tai jos vaatteideni alta löytyisivät toisen näköiset genitaalit, niin se rajaisi minut pois jostakin, johon nykyvarustuksella on itsestään selvä pääsy.

On vaikea keksiä mitä en olisi elämältä saanut. Miltei yhtä vaikeaa on keksiä, mitä olen saanut omilla ansioillani. Koska olen niin hyvä, lahjakas tai rakastettava, muka.

Kirkko on rinnalle asettumisen yhteisö. Siihen kuuluminen ei edellytä, että ihminen on kyntänyt kaikki inhimillisen elämän mutalutakot. Sen se kuitenkin vaatii, että jaamme siitä hyvästä, mitä olemme saaneet. Hyväksymme toisemme, katsomme silmiin, kannustamme ja tarvittaessa kannammekin. Näin Jeesus opetti.

Aika ajoin kuuluu ääniä, joiden mielestä seksuaalivähemmistöön kuuluminen tai naiseksi syntyminen riisuu kirkossa tiettyjä oikeuksia. Näin ei Jeesus opettanut.

Siellä missä asetamme toisillemme esteitä ja ehtoja ja jaamme joukon kasteihin, kelvollisiin ja epäkelpoihin, ei ole Kristuksen kirkkoa nähtykään.

Kirjoittaja on tv-toimittaja ja pastori, joka asuu Tillinmäessä.

ville.talola@gmail.com

Jaa tämä artikkeli: