Kolumni: Kirkko EU-vaikuttajana
Poliittinen toiminta tarkoittaa yhteisten asioiden hoitamista. Yksilöt osallistuvat Suomessa yhteiskunnallisten asioiden hoitoon poliittisten puolueiden kautta. Organisaatioilla taas on omat vaikuttamiskanavat. Myös Suomen evankelis-luterilainen kirkko osallistuu aktiivisesti yhteisten asioiden hoitamiseen ja poliittiseen keskusteluun.
Vuoropuhelu on tiivistä. Kirkolla on palkkalistoillaan henkilöitä, joiden tehtävä on hoitaa yhteiskunnallisia suhteita. Myös ministeriöt pyytävät kirkolta lausuntoja eri asioihin. Kirkko toimii myös EU-vaikuttajana ja sillä on lobbaustoimisto Brysselissä.
Kirkkomme pyrkii rakentamaan inhimillistä ja sosiaalisesti tietoista Eurooppaa, jossa vallitsevat ihmisoikeudet sekä rauhan, oikeudenmukaisuuden, vapauden, suvaitsevaisuuden, osallistumisen ja solidaarisuuden perusarvot. Kirkko on esittänyt toiveita muun muassa siitä, että EU:ssa kiinnitettäisiin talouden ohella yhä enenevässä määrin huomiota sosiaalisen Euroopan rakentamiseen.
Tarkoituksena on ollut yhdessä muiden kirkkojen kanssa tuoda kristillisten arvojen mukaisia näkökulmia päätöksentekoon. Kirkot ovat pyrkineet myös turvaamaan toimintaedellytyksiään, joihin EU yhä enenevässä määrin suoraan vaikuttaa. Esimerkkinä toimii työsyrjintädirektiivi. Kirkot onnistuivat säilyttämään oikeuden edellyttää työntekijöiltään, kuten papeilta, kirkon jäsenyyttä. Kyseinen direktiivi kun torjuu myös uskontoon ja vakaumukseen perustuvaa syrjintää työelämässä.
Vaikka kirkkojen asema on annettu EU:ssa läheisyysperiaatteen mukaisesti jäsenvaltioiden säädeltäväksi, EU on määritellyt suhdettaan uskonnollisiin organisaatioihin Lissabonin sopimuksessa. Kirkkojen erillistä mainintaa Lissabonin sopimuksessa on tulkittu siten, että niiden asema olisi erityinen verrattuna muihin uskonnollisiin organisaatioihin. Näin ei kuitenkaan ole. EU on sitoutunut käymään uskontodialogia kirkkojen lisäksi kaikkien uskonnollisten organisaatioiden kanssa. Vuoropuhelu ulottuu myös tunnustuksettomien järjestöihin.
EU-parlamentti on ainoa demokraattisesti valittu elin EU:ssa. Parlamentin kautta demokraattisia periaatteita noudatellen kuuluu eri uskonnollisten organisaatioiden, myös kirkon jäsenten, ääni EU:ssa.
Kirjoittaja on yhteiskunnallisen ja kirkollisen kentän rajapinnoista kiinnostunut teologian tohtori.
sanna.lehtinen@eduskunta.fi
Jaa tämä artikkeli: