Kolumni: Kirkko toteuttaa uskonnonvapautta pitäytymällä Raamatussa
Järjestäytynyt uskonto vaatii pohjakseen oppirakennelman, jota ei voi vaikkapa yksittäinen pappi muuttaa.
Onko kirkolla enää tarpeen olla koko papistoa sitovia teologisia oppirakennelmia aikana, jolloin yksilöllisyys kukoistaa ja uskonnonvapaus on yhteiskunnan perusarvo?
Nähdäkseni on. Uskontokuntien sisällä uskonnonvapauden merkitys on toinen kuin yhteiskunnallisesti. Suomessa evankelisluterilaisella kirkolla on niin laaja jäsenkunta, että uskontokunta ja yhteiskunta voivat ainakin mielikuvissa mennä helposti sekaisin. Puhummehan sujuvasti valtionkirkosta, vaikka kirkko ja valtio ovat eri asioita, ja on tärkeä hahmottaa, että politiikka ei kuulu kirkolle eikä teologia valtiolle.
Yhteiskunnassamme jokaisella kansalaisella on tietenkin vapaus uskoa mihin haluaa tai olla uskomatta, ja samalla oikeus liittyä mihin tahansa uskontokuntaan miellyttää. Järjestäytynyt uskonto kuitenkin vaatii pohjakseen aina oppirakennelman, jota ei vapaasti voi esimerkiksi yksittäinen papiston edustaja muuttaa.
Ilman virallista oppirakennelmaa olisi kovin epäselvää, mitä kirkko todella edustaa ja mihin sen oppi pohjautuu. Jos jokainen kirkon työntekijä voisi vapaasti julistaa mitä tahansa ajan muotivirtausta tai omaa päähänpistoaan Jumalan sanana, kirkko muuttuisi vain verotoimistoksi, joka takaa näille maallikkosaarnaajille toimeentulon.
Tällöin kirkon opista tulisi hajanainen sekä epäjohdonmukainen, ja kirkko todennäköisesti erkaantuisi Raamatusta. Ja Raamatusta erkaantuneen kirkon merkitys kristinuskolle puolestaan olisi kauniistikin ilmaistuna… epäselvä.
Kirkko toteuttaa uskonnonvapautta nimenomaan noudattamalla omaa Raamattuun perustuvaa oppiaan. Kirkon jäsen puolestaan toteuttaa uskonnonvapauttaan päättäessään haluaako kuulua kirkkoon, jolloin jokainen kirkon jäsen hyväksyy kirkon oppirakennelmat omaehtoisesti.
Uskonnonvapaus ja oppirakennelmat eivät siis ole ristiriidassa, vaan uskonnonvapaus toteutuu oppirakennelmien kautta. Kansalainen hyväksyy tai hylkää ne vapaasta tahdostaan.
Kirjoittaja on perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja.
sampo.terho@eduskunta.fi
Jaa tämä artikkeli: