Kolumni: Kirkon lasikaton päältä ei näe selkeästi
Kirkon lasikaton päällä seistessäni vakuutuin siitä, että mies- ja naiskiintiöt ovat tätä päivää. Lasikatto saadaan poistettua vain tekemällä se näkyväksi.
Muutama viikko sitten hätkähdin, kun huomasin seisovani kirkollisen lasikaton päällä. Olin tätä aiemminkin epäillyt, mutta en varsinaisesti huomannut. Olenhan mies.
Minut oli kutsuttu puhumaan työstäni kirkon järjestämään tilaisuuteen kuuden muun miehen lisäksi. Seitsemän kääpiötä, kuten joku tilaisuutta luonnehti. Ilmoitin järjestäjille, että heidän on parempi löytää tilalleni joku toinen. Sanoin ettei ole ongelma löytää tilalleni pätevä naispuolinen henkilö puhumaan samasta aiheesta.
Lopulta tilaisuuden keskustelut käytiin kahden naisen ja kuuden miehen voimin. Jos keskustelun taso muuttui mihinkään suuntaan, niin ylöspäin – uskallan väittää.
Lasikaton yläpuolella on helppo sanoa, että ei tässä mitään ongelmaa ole."
Teinkö kärpäsestä härkäsen? En minusta. Uskon, että jatkossa tämä auttaa kirkollisten tapahtumien järjestäjiä muistamaan, että seitsemän kääpiön paneeleita kannattaa välttää.
Ovatko tällaiset mies- ja naiskiintiöt ovat enää tätä päivää? Minusta ne ovat. Olen edustanut nuorena teologina kirkkoa kansainvälisissä kuvioissa vain siksi, että satuin olemaan nuori. Ekumeenisissa piireissä kaikkiin päättäviin elimiin nimittäin valitaan aina miesten (piispojen ja pappien) lisäksi myös maallikoita, naisia ja nuoria. Nuoren kiintiössä pääsin mukaan.
Ei kiintiöedustaja nimen vuoksi halua olla mukana. Myös hän haluaa puhua asiaa. Kiintiönuorena halusin päästä eroon lasikatosta, joka erotti meidät vanhemman sukupolven papeista ja piispoista. Halusin päästä keskusteluihin mukaan ja päättämään asioista.
Lasikatot – olkoot ne sitten nuorten ja vanhempien tai miesten ja naisten välillä – eivät tule poistumaan ilman, että niitä hajotetaan ylhäältä ja alhaalta. Joskus asiat ovat niin lähellä itseä, ettei niitä edes huomaa. Tämä pätee erityisesti lasikaton yläpuolella.
Lasikaton yläpuolella on helppo sanoa, että ei tässä mitään ongelmaa ole. Näemmehän me toisemme, voidaan sanoa. Ei tämä ollut tarkoituksellista, todetaan. Sillä ei ole väliä. Lasikatosta voidaan päästä eroon vain kun se tehdään kirkossakin näkyväksi.
Kirjoittaja on tapiolalainen perheenisä ja Kirkon Ulkomaanavun rauhanverkoston päällikkö. aaro@kontiohautomo.fi
Jaa tämä artikkeli: