null Kolumni: Lottokansankirkko

Puheenvuorot

Kolumni: Lottokansankirkko

Kirkolliset henkilöt sanovat, että kirkko on moniääninen. Moniäänisyys hyväksyttiinkin kirkossa keskiajalla.

Aluksi sävelkulun rinnalle sijoitettiin toinen, eri intervallissa kulkeva sävelkulku. Tärkeäksi tuli rakennetta ylläpitävä melodia, jota kutsuttiin nimellä cantus firmus.

Myöhemmin cantus firmuksen korvasi teema tai kontrapunkti, sittemmin atonaalisen säveltämisen 12-sävelinen sarja.

Moniäänisyys muodostuu kaikkea kannattelevalle ytimelle.

Alan mestari on Bach. Esimerkiksi 2. Brandenburgilaiskonsertossa on pääteema, säestysteema ja fanfaari sekä muutamia rytmiaiheita. Nämä vuorottelevat rinnan ja eriaikaisesti eri soittimien kesken ja sinkoutuvat kuin lintuparvi avaruuteen.

Kirkko on moniääninen, jos eri äänet jakavat yhteisen ytimen. Moniäänisyyttä on, mutta se ei ole koko totuus.

Kaikki eri tavoin ajattelevat eivät jaa näkemystä ytimestä. Esimerkiksi jako konservatiiveihin ja liberaaleihin yhteisen ytimen äärellä ei ole vakuuttava.

Ilmiöstä tulee mieleen toinen, ei niin keskiaikainen tai edes moderni ajattelutapa.

Latinan sana alea merkitsee arpaa. Musiikkitermi aleatorinen on johdettu siitä. Aleatorinen musiikki antaa esittäjälle vapaat kädet. Esimerkki on John Gagen sävellys 4’33. Orkesteri on pysähtynyt soittoasentoihin. Musiikki muodostuu äänistä, jotka syntyvät yleisön reaktioista.

Musiikinteoria heijastaa kulttuurin tilaa. Suomalainen uskonnollinen kulttuuri ei ole enää vain keskiaikaista moniäänisyyttä. Sen sijaan sitä luonnehtii myös ennustamaton lottomaisuus.

Moniäänisyys perustuu kansankirkon ihanteeseen. Kansankirkon perinne jatkuu erilaisten tulkintojen uskonnollisuudessa. Tulkinnat muodostavat moniäänisen kirkon sisälle ja rinnalle lottokansankirkon.

Lottokansankirkossa kukin tekee kirkosta itsensä näköisen. Mikä tahansa moniäänisyyden puheenvuoro voi saada aikaan minkä tahansa aleatorisen reaktion. Joistakin se on kiehtovaa ja luovaa, toisista huuhaata ja kakofoniaa.

Mäminäitte tykkään Bachista. Ja Mozartista.

Kirjoittaja on Portaanpään opiston rehtori, dosentti ja harrastajaviulisti.

petri.jarvelainen@portaanpaa.fi

Jaa tämä artikkeli:

Löydä lisää näkökulmia


Keskustele Facebookissa
Keskustele ja kommentoi Facebookissa
Lähetä juttuvinkki
Lähetä juttuvinkki
Kirkko ja kaupunki -mediaan.

Tilaa Kirkko ja kaupungin viikoittainen juttukooste.