Kolumni: Meillä on ongelma
Meillä on fasismia yhteiskunnassamme – miten näin kävi? Siihen on varmasti lukuisia analyysejä, joista jokainen on yhtä totta.
Meillä on ongelma – fasismi. Se on käsite, joka on tullut tutuksi ennen kaikkea natsi-Saksan yhteydessä. Fasismia on ollut jo ennen kuin sitä osattiin nimetä. Se on oppia rotuhygieniasta, jonka perusteella sterilisaatiolait olivat voimassa myös 1900-luvun alun Suomessa. Rotuhygienia on perustunut ajatukseen rodun jalostamisesta ja ei-toivottujen ominaisuuksien eliminoimisesta.
Marjatta Hietala toteaa artikkelissaan Eugeniikan ja rotuhygienian tausta ja seuraukset: ”Ranskalaisen kreivin Arthur de Gobineaun mukaan (1816–1882) väestö voitiin jakaa mustiin, keltaisiin ja valkoisiin rotuihin, joista arjalainen rotu oli ylinnä ja musta rotu vähäarvoisin. Fyysinen antropologia korosti mittaamisen tärkeyttä. Käytettyjä rotupiirteiden luokitteluperusteita olivat muun muassa ihonväri, silmien väri, tukan väri, pääkopan ja kasvojen suuruus- ja muotosuhteet sekä pään ja kasvojen pehmeiden osien muoto. Kalloindeksin (kallon korkeus ja pituus) perusteella ihmiset jaettiin lyhytkalloisiin ja pitkäkalloisiin. Frenologia oli tieteenala, jossa päätelmiä tehtiin kallonmuodon perusteella. Useissa luokituksissa suomalaiset luokiteltiin kalloindeksin perusteella mongoliseen rotuun, jota pidettiin alempiarvoisena.”
Rasismi on fasismin yksi ilmenemismuoto. Vammaisten ja muiden vähemmistöjen syrjintä on myös fasismia. Fasistiseen ihanneyhteiskuntaan mahtuu harva meistä.
28.7.2015 kokoontui Helsingissä yli 15 000 mielenosoittajaa vastustamaan fasismia ja puolustamaan moninaista yhteiskuntaa. Hiljaisuus on rikottu. Olemme ymmärtäneet, että olemme kaikki yhdessä tässä.
Tapoja vaikuttaa ja kantaa vastuunsa yhteiskunnassa on yhtä monta kuin toimijoita. Pidetään huolta toisistamme ja vapauksistamme. Näin saamme yhteiskunnan, jossa voimme hengittää pelotta.
Vapaa kirjoittaja ja yhteiskunnallinen aktivisti sekä hengellinen musta feministi.
maryan.abdulkarim@gmail.com
Jaa tämä artikkeli: