Kolumni: Meiltä saa lainata sokeria

Kolumni: Meiltä saa lainata sokeria

Löytyisikö sinulta kaksi keltaista nappia mekontekeleeseen? En jaksaisi lähteä kauppaan. kysyy naapurini WhatsAppissa.

Saammeko lainata pakastintanne omamme sulatuksen ajaksi, kysyy puolestaan puolisoni toiselta naapurilta. Iloitsen napeista ja pakastimista, ne ovat kuva siitä yhteisöllisyydestä, joka on lähellä ja tärkeää.

Yhteisöllisyysihanteessaan suomalaiset ovat tutkimusten mukaan hyvin lähellä toisiaan. Maaseudulla naapuriapu on ollut tavallista aina ja ekologisen elämäntavan perusteet olen itsekin oppinut koillismaan mummolassa. Toista ihmistä autetaan, sillä usein itsekin tarvitsen apua.

Kasvokkaista yhteisöllisyyttä syntyi haastamaan mediayhteisöllisyys sosiaalisessa mediassa. Sielläkin yleensä verkostoidumme omanlaistemme ihmisten kanssa, ja löydämme seuraa ja tapahtumia, jotka kiinnostavat juuri meitä.

On siinä se haaste kuitenkin, että nyt tiedämme vain ihmisistä, jotka ovat samanlaisia kuin me itse. Sosiaalisessa mediassa jo älykkäät algoritmit laskevat puolestamme, kenen kanssa meidän kiinnostaisi eniten olla.

Kaupungeissa yhteisöllisyys tuntui katoavan ja yksinäisyydestä on tullut tiheään asuttujen seutujen vitsaus. Kuitenkin kaupungissa, sen urbaaneimmassa sykkeessä, on herännyt uudelleen henkiin naapuriavun idea.

Helsingin ytimessä oviin on alkanut ilmestyä lappuja, joissa lukee: Meillä lainataan sokeria. Hanke on ympäristöjärjestö Dodo ry:n alullepanema. Järjestö pyrkii lisäämään kaupungin viihtyisyyttä ja turvallisuutta. Luottamus nimittäin lisää luottamusta, ja auttaminen hyvää mieltä ja yhteisöllisyyttä.

Lopulta kaikki yhteisöllisyys on varsin alkukantaista ja nousee samasta tarpeesta: Ihmisen on parempi olla lähellä toista ihmistä kuin yksin. Kun sosiaalisen median yhteisöllisyyttä luovat hyvät puolet tajuttiin, ajateltiin sen olevan uusi käänne ihmisten välisessä kommunikaatiossa.

Ehkä se sitä osittain onkin, mutta erityisesti kaupungeissa näytetään palaavan juurille: face to face on uusi some.

Kirjoittaja on espoolainen tutkija ja pappi.

merianna.hintsala@gmail.com

Jaa tämä artikkeli: