Kolumni: Metsät ovat arvokkaampia kuin raha
Mikään ei ole loputonta, ei edes suomalainen metsä.
Muistatte kenties puistattavan animaation, joka muutti neljässä minuutissa vihreän pelikentän ankeaksi ruskeaksi tantereeksi naisten jalkapallomaailmanmestaruuden finaalin suorassa lähetyksessä. Samaa kehitystä näyttää Brasilian satelliittikartta: tuohon tahtiin Amazoniasta hävitetään jalkapallokentän verran sademetsää.
Metsät ovat planeetan keuhkot, monimuotoisuuden vaalijat, pyhätöt. Mutta raaka-ainejahdin ja yhä laajenevan infrastruktuurin takia ne katoavat hälyttävän nopeasti. Tuhatvuotisen sademetsän tuhkasta pikakasvaa plantaaseja, jotka imevät maan ravinteet muutamassa kymmenessä vuodessa.
Kulutusmaailman suuri pirunpyörä pyörii lujaa, ja yhä useampi syrjäisten maailmankolkkien asukas pyrkii siitä osalliseksi. He luulevat, että metsä on ääretön ja loputon, kyllä siitä voi vähäsen raivata, kyllä siitä voi muutaman puun sahata ja lähettää jokea pitkin jonnekin, missä niistä maksetaan kahisevaa. He päästävät metsurifirmat hommiin.
Sitä loputonta metsää ei pian ole enää olemassa. Yhä useampi ahdistuu katsoessaan karttaa, jossa metsäkato etenee nopeammin kuin vuorovesi. On selvä, mitä se tuo mukanaan, miten elämän monimuotoisuus ja runsaus romahtavat tukahduttaen ihmisen oman ahneutensa alle.
Maailmaa ei ole luotu ihmisen hyväksikäytettäväksi. Metsä on arvokkaampaa kuin raha, joksi sitä voidaan muuttaa. Puut eivät ole kolikoita metsänomistajan kukkarossa.
Suomen hallitus on laatinut kunnianhimoisen suunnitelman, jonka mukaan miljardit liikkuvat ja maan energiaomavaraisuus nousee viiteenkymmeneen prosenttiin jo 2020-luvun aikana. Tämän meille turvaa metsä, joka ei ole pyhättö enää vaan uusiutuvaa raaka-ainetta. Suunnitelman mukaan metsän hakkaamista tulisi kasvattaa 15 miljoonalla lisäkuutiolla eli neljänneksellä nykyisestä. Tiestöä rakentamalla tuhotaan lisää tuhoamisen helpottamiseksi. Hyvä niin, eihän tässä maassa ole mitään muuta kuin korpea.
Mutta metsä ei ole loputon. Eikä puuplantaasi ole metsä.
Kuinka pitkässä ajassa saadaan raivatuksi yksi jalkapallokentällinen suomalaista metsää?
Kirjoittaja on kirjailija.
alexandra.salmela@gmail.com
Jaa tämä artikkeli: