null Kolumni: Nälän poistaminen ei riitä

Puheenvuorot

Kolumni: Nälän poistaminen ei riitä

Ilmainen ruokakassi tai ateria auttaa hetkellisesti, mutta köyhyys ja eriarvoisuus poistetaan muilla keinoilla.

Leipäjonoissa käyvien ihmisten kokemuksia luettiin Vanhassakirkossa maanantaina 7.3. Oppilaitospastori ja teatteri-ilmaisun ohjaaja Sanna Uusitalon opiskelijoineen järjestämä tapahtuma oli mitä tärkein muistutus siitä, kuinka leipäjonot ovat yhä vakiintuneempi osa suomalaista hyvinvointivaltiota.

Julkaisimme vuonna 2014 raportin Kuka seisoo leipäjonossa?. Se avaa muun muassa sitä, keitä leipäjonoissa 2010-luvun Suomessa käy, miksi niihin tullaan, millaista jonoihin liittyvä häpeä on, kuinka elämässä pärjätään, miten ihmiset kokevat oman hyvinvointinsa ja niin edelleen. Kyselyymme vastasi lähes 3 500 suomalaisissa ruoka-avun toimipaikoissa käyvää ihmistä.

 

Diakoniatyössä on jouduttu ottamaan vastuuta sellaisesta heikommassa asemassa olevien auttamisesta, minkä olisi pitänyt hoitua julkisin toimin.

 

Leipäjonot ja muut ruoka-avun muodot ovat lisääntyneet ympäri Eurooppaa vuonna 2008 alkaneen talouskriisin jälkimainingeissa. Maaliskuun alussa keräsimme tutkimusaineistoa Unkarissa, budapestiläisessä soppakeittiössä. Samanlaista aineistoa olemme keränneet aiemmin myös Ateenassa ja Vilnassa. Ruoka-apu on monissa paikoissa ihmisten viimeinen oljenkorsi.

Suomessa ruokaa jakavat sadat eri toimijat. Evankelis-luterilainen kirkko on suurimpia ruoka-avun jakajia.

Diakoniatyössä on jouduttu ottamaan vastuuta sellaisesta heikoimmassa asemassa olevien auttamisesta, minkä olisi pitänyt hoitua julkisin toimin. Näin on ollut jo 1990-luvun lamasta lähtien.

 

Yhteisruokailut, leipäjonot ja viimeisimpinä innovaatioina esimerkiksi hävikkiruokaravintola From Waste to Taste sekä eurooppalaistyylinen Vantaan Yhteinen pöytä -ruokavarastomalli taistelevat kaikki samoja ongelmia, köyhyyttä ja ruokahävikkiä, vastaan. Nämä ovat tärkeitä, joskin melko pieniä ratkaisuja isoihin ja usein kasautuneisiin ongelmiin.

Nälkää voi poistaa hetkellisesti, mutta se tulee aina uudestaan. Köyhyyden ja eriarvoisuuden syihin puututaan esimerkiksi sosiaali-, terveys-, asunto-, eläke- ja koulutuspolitiikalla. Ei ihminen elä ainoastaan leivästä, on eräskin tuntemamme ajattelija todennut.

 

Kirjoittaja on köyhyystutkija ja Vihreiden varapuheenjohtaja.

maria.ohisalo@gmail.com

 

Jaa tämä artikkeli:

Löydä lisää näkökulmia


Keskustele Facebookissa
Keskustele ja kommentoi Facebookissa
Lähetä juttuvinkki
Lähetä juttuvinkki
Kirkko ja kaupunki -mediaan.

Tilaa Kirkko ja kaupungin viikoittainen juttukooste.