null Kolumni: Oivallus

Puheenvuorot

Kolumni: Oivallus

Sanalla oire on negatiivinen kaiku: Oirehdinta tarkoittaa, että jotain on vialla – jotain, joka pitää korjata, ehjätä, eliminoida. Kun ihminen oirehtii, täytyy hänet ensisijassa saattaa siihen tilaan, mikä vallitsi ennen oireita. Terve ihminen ei oireile.

Lastenpsykiatri ja psykoterapeutti Antti Mattila avartaa oivaltavasti näkökulmaa mielenterveyteen puhumalla masennuksesta filosofisten pohdintojen aikana, jolloin elämän suuntaa mietitään uudelleen. Esimerkissään hän kertoo tapauksesta, jossa potilaan lääkitystä lisätään tämän ihmetellessä psykiatrille elämän tarkoitusta (HS 15.1.2015).


Kuka minä olen? Mitä minä tahdon? Puhuuko minussa minä vai muiden odotusten läpi siivilöityvä ääni?


Monen mielenterveysongelman taustalla piilee riittämättömyyden tunne; huoli omasta kelpaavuudesta, pystyvyydestä, hyväksyttävyydestä. Itsetunto ja käsitys omasta arvosta horjuvat. Ristiriitainen dialogi omien kykyjen ja ulkoisten odotusten välillä vie epämukavuusalueelle, synnyttää oireita.


Istuin loppuvuodesta kollegani kanssa erään psykoterapeutin luotsaamassa koulutuksessa. Reaktionsa potilaan kertomiin moninaisiin kokemuksiin hän sanoitti seuraavasti: ”Silloin vasta olisinkin sinusta huolissani, jos et oirehtisi.”


Syntyi oivallus. Voisiko erilaisia oirehdintoja tarkastella ihmisestä erillisten ja eliminoitavien ongelmien sijaan osana luonnollista ja tervettä ihmisyyttä.


Ehkä oireilu kertoo, että jokin tuntosarvi vielä reagoi, että jokin kohtaamissamme asioissa tuntuu pahalta ja särähtää korvaan.


Se jokin voi olla kokemus väkivaltaisesta parisuhteesta, keväällä ilmestyvän bikinikuvaston edessä kasvava epämukava olo tai kolmenkympin tienoilla heräävä eksistentiaalinen kriisi. Kenties oireilu on merkki siitä, että jokin minussa pistää vastaan, herättelee ajattelemaan ja kyseenalaistamaan.


Pyörtämättä mielenterveysongelmien vakavuutta uskon monien hyötyvän – myös hoitavalla taholla – ajoittaisesta näkökulman vaihtamisesta. Voiko oirehdinta itsessään ollakin tervehdyttävää?


Kirjoittaja on espoolainen kasvatustieteilijä
kaisa.lehtonen@etelansyli.fi

Jaa tämä artikkeli:

Löydä lisää näkökulmia


Keskustele Facebookissa
Keskustele ja kommentoi Facebookissa
Lähetä juttuvinkki
Lähetä juttuvinkki
Kirkko ja kaupunki -mediaan.

Tilaa Kirkko ja kaupungin viikoittainen juttukooste.