Kolumni: Onko totuus saavuttamaton?
Maamme merkittävimmän humanistisen alan tutkijan teorioita ei ole laajasti hyödynnetty teologisessa tutkimuksessa.
Ludwig Wittgenstein tarkoitti väitteellään ”kieleni rajat ovat maailmani rajat”, että emme voi tarkastella maailmaa kielen ulkopuolelta.
Ajatus kielestä vankilana, joka estää riippumattoman todellisuuden tarkastelun, oli yksi 1900-luvun ajattelun kannatetuimmista näkemyksistä. Se jatkoi Immanuel Kantin vaikutusvaltaisia ajatuksia. Se muistutti ymmärtämistä koskevassa keskustelussa suosittuja näkemyksiä.
Kant uskoi, että tietomme laatu määrittyy siitä, millainen tietoisuutemme on. Emme saavuta tietoa maailmasta tai totuudesta ”sinänsä”. Ymmärtämistä koskeneessa keskustelussa puolestaan on korostettu esiymmärrysten merkitystä.
Nämä ajatteluperinteet ovat vaikuttaneet myös teologisiin oppiaineisiin. Vaikka teologia on itsenäinen tiedeperhe, se vaikuttaa välillisesti myös uskonnollisen elämän muotoihin ja uskonnollisten ihmisten itsensä käsittämiseen.
Äskettäin kuollut filosofi Jaakko Hintikka esitti, että yllä mainitut näkemykset ovat ”perusvirheitä”. Hän uskoi, että on teoreettisia välineitä puhua totuudesta, toisin kuin valtavirta-ajattelu väitti. Ei pidä paikkaansa, että kieli on maailman raja ja että olemme esiymmärrystemme vankeja.
Kieli maailman rajana koski Hintikan mukaan kieltä kokonaisuutena, mutta ei sitä sen osien osalta. Kielestä voitiin irrottaa paloja ja tarkastella sitä sen ulkopuolelta käsin.
Hintikan mukaan totuus ei ole saavuttamaton vaan ehtymätön. Erityisesti tätä palveli ajatus mahdollisista maailmoista, vaihtoehtoisista asiaintilojen joukoista. Jos tahdot tietää jotakin maailmasta, kuvittele se toisenlaiseksi ja vertaa tätä kuvitelmaa maailmaan, jonka kielen vankilassa olet.
Hintikan teoriat vaikuttivat osaan teologian tutkijoista. Suuri osa omaksui kuitenkin tutkimuksen taustaoletuksia, jotka eivät saaneet armoa hänen teksteissään.
Maamme kansainvälisesti merkittävimmän humanistisen alan tutkijan teorioita ei ole laajasti hyödynnetty teologisessa tutkimuksessa. Tällä voi olla välillisesti merkitystä myös keskustelulle, jota käydään kirkollisissa piireissä.
Kirjoittaja on Portaanpään opiston rehtori, dosentti ja harrastajaviulisti.
petri.jarvelainen@portaanpaa.fi
Jaa tämä artikkeli: