null Kolumni: Päästäkää minutkin veroparatiisiin

Kolumni: Päästäkää minutkin veroparatiisiin

Olenkohan tullut vanhaksi, kun kaipaan takaisin aikoja, jolloin elin palveluyhteiskunnassa? Silloin yritysten puhelinnumeroissa vastasi vielä ihminen. Miten olimme niin rikas valtio, että meillä oli joskus varaa pankkipalveluihin?

Bussin perälläkin istui rahastaja, joka samalla tarkkaili matkaajien hyvinvointia, ja että kukaan ei puukota istuinpäällisiä. Nuorisomme ei taatusti pysty edes kuvittelemaan näitä aikoja.

Talossamme oli 80-luvulla talonmies, joka tuli tutuksi ja jolta pystyi kysymään asioita pihassa ohi mennessä. Talonmies tuli katsomaan vuotavaa hanaa alle tunnissa – ilman erikoisveloitusta.

Nykyään konsultit ovat miettineet tuhansia tapoja, millä asiakas on keploteltu tekemään kaikki itse. Joillakin seuramatkoilla on käytäntö, että opas käy vain kentällä huikkaamassa bussiin, että: ”Hauskaa matkaa hotelliin, koettakaa pärjäillä! Jaoin teille monisteen, josta voitte lukea saapumisohjeet ja mitä matkalla näkyy ikkunasta.”

Hei, hyvänen aika, vaatikaa ihmiset hiukan enemmän!

Jos nykyään nettiyhteys pätkii, on aivan hukassa, koska meille sälytetyt itsepalvelutehtävät on pantu verkkoon. Kun haluat nettivian korjatuksi, puhelinlaitoksen sivuilla on iso liuta ohjeita vian etsintään. Ne on luettava ensin tai maksat 80 euroa, jos vika olisi löytynyt listasta.

Meitä kuulkaa vedätetään joka suunnassa itsepalveluun. Ymmärrättekö? Tämän “ansiosta” satoja työntekijöitä voidaan irtisanoa ilman, että palvelut välttämättä halpenevat. Yrityksien voitot kyllä karttuvat, mutta parannetaanko niillä voitoilla palvelujamme? Tai kustannetaanko säästöillä työpaikkoja osatyökykyisille, kuten nuoruudessani heitä oli esimerkiksi hissinkuljettajina.

Ehei, voitot lentävät maastamme veroparatiiseihin.

Jos palvelut on kadotettu veroparatiiseihin, pääsisiköhän sinne itsekin? Paratiisin ruokakaupassa löytää somien hyllyjen välistä hymyilevän myyjän, joka tietää vastauksen kysymykseeni ilman soittoja ja marsseja läpi hehtaarihallin. Kohtahan kaupan kassatkin ovat historiaa.

Vaikka minut tuomittaisiin kansankiihotuksesta, yllytän kaikkia lujasti vaatimaan inhimillistä elämää ja aitoa palvelevaa yhteiskuntaa!

Kirjoittaja on Inno-Omnian kehittämispäällikkö

jouko.kivimetsa@gmail.com

Jaa tämä artikkeli:

Löydä lisää näkökulmia


Keskustele Facebookissa
Keskustele ja kommentoi Facebookissa
Lähetä juttuvinkki
Lähetä juttuvinkki
Kirkko ja kaupunki -mediaan.

Tilaa Kirkko ja kaupungin viikoittainen juttukooste.