Kolumni: Pasión jytisee jalkapohjiin saakka
Kuva: Jukka Granström

Kuva: Jukka Granström

Kolumni: Pasión jytisee jalkapohjiin saakka

Riviluterilaisen polvet notkahtivat, vatsassa jysähti ja kyyneleet kirposivat silmiin.

Olemme junassa matkalla Málagaan. Pohdin ääneen, miten mahdamme perillä löytää ne pääsiäiskulkueet, joita olemme lähteneet katsomaan.

Kun nousemme maanalaiselta asemalta suoraan pääkadulle, asia on selvä. Koko kehon läpi jytisee sanoinkuvaamaton torvien ja rumpujen hyökyaalto. Kastanjettien kalinalla maustettu musiikki löytää heti tiensä sieluun saakka ja saa haukkomaan henkeä, nostaa kyyneleet silmiin.

Edessämme on tuhansien ihmisten muuri. He taputtavat, monet huutavat "viva!". Heidän päidensä yli näkyy useita valtavia tronoja. Niitä kannattelevat kymmenet, jopa sadat miehet, jotka ovat saattaneet jonottaa kunniatehtäväänsä kantajana vuosikausia.

Semana Santa, Pyhä Viikko on Espanjan eteläosassa, Andalusiassa suuri juhla. Koko maakunta tuntuu olevan poikkeustilassa. Málagan lisäksi Sevilla on suurten kulkueiden keskus, mutta lähes jokaisessa kylässä ja pikkukaupungissa on omat kulkueensa. Tärkeitä pääkatuja suljetaan liikenteeltä ja kulkue toisensa perään vaeltaa orkestereiden tahdissa alkuillasta myöhään yöhön pääsiäisen päivästä toiseen.

Useat kymmenet cofradiat, veljeskunnat, ovat koko vuoden harjoittaneet kaiken ikäisistä soittajista koostuvia orkestereita ja kunnostaneet tronoja. Tronon suora suomennos on valtaistuin. Ne ovat lavetteja, joiden päälle on rakennettu Jeesus- tai Maria-figuureja. Pääsiäisen aikaan ikivanhoihin, kalliisiin asetelmiin lisätään monen kukkakaupan verran tuoreita kukkia ja suuria kynttilöitä.

Kulkueissa yhdistyy käsin kosketeltavasti tuhansien vuosien takainen ja tämä hetki, yhteinen ja yksityinen. Se on mahtava muistutus sukupolvien ketjusta ja niitä yhdistävistä perinteistä ja syvistä sanomista.

Ellet pääse matkustamaan paikalle, katso tästä: Youtube

 

Kirjoittaja on toimittaja.

Jaa tämä artikkeli: