Kolumni: Puolityhjä voikin olla puoleksi täynnä

Kolumni: Puolityhjä voikin olla puoleksi täynnä

Kansoilla on keskimäärin erilaisia suhtautumistapoja elämään.

Suomessa puolikasta juomalasia pidetään pelottavan tyhjänä, mutta heimoveljemme Pohjois-Amerikassa saattavat nähdä tilanteen mahdollisuutena: vielä puolet jäljellä.

Viime vuodet on synkistelty talouskasvun hidastumisesta. Nokian puhelimien menestystaru on lopussa. Paperia ja sellua tarvitaan aiempaa vähemmän. Eivät edes urheilijamme saati kilpakuskimme voita enää automaattisesti maailmanmestaruuksia.

Suomi on kokenut koko maailman mittakaavassa huikean taloudellisen ja kulttuurisen muutoksen sitten toisen maailmansodan. Olimme vuonna 1945 sodassa täpärästi itsenäisyyden säilyttänyt Euroopan köyhimpiin kuulunut valtio.

Haasteina olivat romahtanut talous, puolen miljoonan pakolaisen asuttaminen, raskaat sotakorvaukset, sotainvalidit, isättömät kodit, pommitetut talot, poltettu Lappi sekä pula ruuasta ja kulutustarvikkeista. Neuvostoliitto hengitti raskaasti niskaan, ja henkisestä pahoinvoinnista kärsittiin.

Olemme nousseet näistä oloista maailman rikkaimpien valtioiden joukkoon. Suomi kykenee tarjoamaan kansalaisilleen maailman kärkitason koulutusta ja terveydenhoitoa.

Saavutamme kansainvälisissä mittauksissa kärkisijoja, kuten elämän laadussa ja onnellisuudessa.

Pääkaupunkimme Helsinki on viime vuosina arvioitu yhdeksi maailman parhaista kaupungeista elää. Jopa näitä tuloksia kyseenalaistetaan: ”Onkohan mittaus oikein tehty, ei voi pitää paikkaansa.”

Poliitikot ovat parhaillaan tekemässä ratkaisuja, joilla menot ja tulot tasapainotettaisiin. Ei olekaan reilua jättää velkoja lastemme maksettaviksi. He maksavat niiden lisäksi eläkkeemme ja hoitokulumme. Tästä oikaisuliikkeestä huolimatta olemme yhä maailman aatelia hyvinvoinnissa ja yltäkylläisyydessä.

On aika herätä ja olla kiitollisia kaikesta hyvästä, mistä päivittäin nautimme. Suosittelen mielen kiinnittämistä lukemattomiin seikkoihin, jotka ovat hyvin.

Vaikka media säestää synkkyyden sävelmää, elämme historiallisen hyvää aikaa. Myönteisten asioiden huomioiminen synnyttää positiivisuutta.

Kirjoittaja on Ilmatieteen laitoksen pääjohtaja.

petteri.taalas@fmi.fi

Jaa tämä artikkeli: