Kolumni: Pyyteetöntä lahjaa ei ole

Kolumni: Pyyteetöntä lahjaa ei ole

Lahjan antaminen luo aina paineen vastavuoroisuuteen.

Kaupat valmistautuvat vuoden kovimpaan sesonkiin, lapset kirjoittavat lahjalistojaan ja moni miettii, kuinka saada kaikki toiveet täytettyä jouluna.

Lahjan antaminen ja saaminen on mukavaa, ja lahja on ajatuksena kaunis. Lahjaan liittyy kuitenkin kysymyksiä vallasta, vastavuoroisuudesta ja kiitollisuudesta (ja sen velasta), joita sosiologit ovat tarkastelleet eri kulttuureissa ja ajoissa. Lahjan teoriaa voi kuvata teoriaksi inhimillisestä solidaarisuudesta.

Ranskalaissosiologi ja etnologi Marcel Maussin yksi kuuluisimmista teoksista on nimeltään Lahja (1923). Mauss ajattelee lahjaan ja lahjojen vaihdantaan liittyvän kolme velvoitetta: hän pitää lahjan antamista ensiaskeleena sosiaalisen suhteen luomisessa; toisessa vaiheessa lahjan vastaanottaminen kuvastaa tämän sosiaalisen suhteen hyväksymistä ja kolmanneksi tulee vastavuoroisuus, joka kuvaa vastaanottajan rehellisyyttä tai kunniallisuutta. Jos lahjaa ei oteta vastaan tai ei anneta vastalahjaa, koko tämä sosiaalinen suhde saattaa olla uhattuna.

Lahja voi olla materiaalinen esine tai esimerkiksi palvelu. Lahja on luonteeltaan sosiaalinen, se vahvistaa yhteisöjä ja suhteita.

Hyväntekeväisyys on esimerkki lahjasta. Se on usein yksipuolista resurssien luovuttamista ja tarkoitettu pyyteettömäksi lahjaksi.
 

Hyväntekeväisyys on esimerkki lahjasta."
 

Maussin mukaan ei ole olemassa pyyteettömiä lahjoja, vaan erilaisiin suoritteisiin sisältyy aina antamisen ja vastaanottamisen velvoitteita ja taka-ajatuksia vaihtokumppanien välisestä tulevasta toiminnasta. Tilanne, jossa lahjansaaja ei kykene antamaan vastalahjaa, luo valtasuhteen.

Vaikka Maussin tutkimukset koskivat esiteollisia yhteisöjä ja yhteiskuntia, lahjan teoria istuu myös nyky-Suomeen. Hyväntekeväisyyttä on paikoin hankala kritisoida. Lahjan antajat nousevat hyväntekijöinä sankarin asemaan ja sankarien tai heidän toimintatapojensa arvostelemista pidetään helposti kylmänä.

Hyvinvointivaltiossa ihmisillä on lakisääteinen oikeus palveluihin ja tulonsiirtoihin, lahjaan taas periaatteessa kenelläkään ei ole oikeutta.

 

Kirjoittaja on köyhyystutkija ja Vihreiden varapuheenjohtaja.
maria.ohisalo@gmail.com

Jaa tämä artikkeli: