Kolumni: Rajojen asettamisen takana piilee rakkaus
Vanhemmuudessa on usein samaan aikaan läsnä suuri ilo ja suuri huoli.
Saamme iloita lastemme persoonista ja heidän kehityksestään. Toisaalta kasvattajilla on vahva kokemus epätoivon hetkistä, jopa pelko epäonnistumisesta lapsen hyvän tulevaisuuden takaajana. Haluaisimme lapsillemme onnellisen ja harmonisen tulevaisuuden, jossa ei ole vastoinkäymisiä.
Toivomme, että lapsi välttyisi niiltä harmeilta, joita olemme itse elämässämme joutuneet kokemaan. On kuitenkin hyvä kysyä, minkälainen ihmisestä tulisi, jos hänellä ei olisi vastoinkäymisiä tai haasteita elämässään.
Rajojen asettaminen lapselleen on epämieluisaa. Olisi paljon helpompaa antaa lapsen tahdon toteutua. Silti rajojen asettaminen on välttämätöntä, pitkällä tähtäimellä jopa rakkauden teko. Rajoitta kasvaneella lapsella on helposti ongelmia suhteessa muihin ihmisiin ja usein myös yhteiskuntaan.
Jos rajoja ei ole opittu lapsena, ne joudutaan oppimaan aikuisena pahimmillaan rikkoutuneiden parisuhteiden kautta tai jopa virkavallan avulla.
Sodan jälkeisellä sukupolvella kuri oli luontainen osa kasvatusta niin kotona kuin koulussa. Kurin vastapainoksi 1960-luvulla ryhdyttiin kyseenalaistamaan auktoriteetteja ja vanhaa järjestystä. Osa meistä 1960-luvun lapsista pääsi mukaan kokeiluun nimeltä vapaa kasvatus.
Tähän liittyi entisten arvojen heittäminen romukoppaan ja jopa yllytys haastamaan koulussa opettajien auktoriteettia. Ihmisen tavoille oppiminen on tapahtunut aikuisena joskus jopa kantapään kautta.
Itse kannatan rajat asettavaa, lujaa mutta lempeää kasvatusotetta. Rajat tarvitsevat vastapainokseen hyväksyntää ja kannustusta. On tärkeää, että lapsi saa kokea olevansa henkilönä hyväksytty ja ajoittain jopa ihailtu. Meille suomalaisille myönteisen palautteen antaminen on monia muita kansoja harvinaisempaa.
Uskon, että voimme muuttaa Suomea lisäämällä positiivisen palautteen antamista. Myönteisyys luo lisää positiivisuutta. Se on hyvä luonnonvara tuhlattavaksi, ja oiva investointi myös omiin lapsiin.
Kirjoittaja on Ilmatieteen laitoksen pääjohtaja.
petteri.taalas@fmi.fi
Jaa tämä artikkeli: