null Kolumni: Rasismin määrittelystä

Puheenvuorot

Kolumni: Rasismin määrittelystä

Maaliskuun lopussa on vietetty rasisminvastaista viikkoa. Julkisesta keskustelusta näyttää kuitenkin edelleen puuttuvan selkeä rasismin määritelmä. Ruotsissa on vietetty orjuuden lopettamisen muistopäivää. Tässä minun panokseni määrittelyn selkeyttämiseen.

Rasismi on eurooppalainen keksintö. Se syntyi tarpeesta luoda kapitalistinen yhteiskunta. Rasismi versoo tarpeesta poistaa kaikki inhimillinen ”toisista”, jotta kuningas Leopoldin kaltaiset johtajat ovat voineet murhata ja käyttää hyväksi muita kansoja edistääkseen oman viiteryhmänsä hyvinvointia.

Rasismi on voimautunut puuvillapelloilla, missä mustia kehoja on käytetty kapitalistisen yhteiskunnan rakentamiseen. Pelloilla, joille orjia toimittivat myös ruotsalaiset kauppakomppaniat Suomen ollessa vielä osa Ruotsia.

Rasismi voi hyvin Kiinassa, jossa britit rakensivat omaa imperiumiaan kiinalaisten selkänahoista. Ei kiinalaisia eikä koiria -kyltit eivät seisoneet brittiperheiden pihoilla Britanniassa vaan Kiinassa.

Rasismi on voinut hyvin Suomessa yli 500 vuotta. Romaneja on kohdeltu toiseuttavasti. Esimerkiksi hirttolain mukaan romaneja sai tappaa vailla seurauksia. Kokonainen kansanryhmä sai peruskansalaisoikeudet vasta 1970-luvulla. Se ei ollut suomalaisen elämäntavan suojelua, vaan systemaattista vallankäyttöä vähemmistöryhmää kohtaan, minkä rasistinen rakenne mahdollisti.

Vuonna 2015 rasismi on sitä, että Suomen eduskunta ei ratifioi ILO169 sopimusta, joka takaisi Euroopan ainoalle alkuperäiskansalle samat oikeudet ja mahdollisuudet kuin valtaväestöllä on. Rasismia on kansanedustajien puheenvuorot, jossa he kertovat sopimuksen pöydälle jättämisen syiksi muun muassa saamelaisten keskinäiset erimielisyydet. Silloinkin, kun yhteisö ajaa legitiimiä asiaa, stereotypiat ohjaavat päätöksentekoa. Se on rasismia.

Rasismi on ennen kaikkea valtajärjestelmä, joka Suomessa palvelee ennen kaikkea valkoisia, suomea äidinkielenään puhuvia yksilöitä ja mahdollistaa heille muiden ryhmien ulossulkemisen.

Vapaa kirjoittaja ja yhteiskunnallinen aktivisti sekä hengellinen musta feministi.

maryan.abdulkarim@gmail.com

Jaa tämä artikkeli:

Löydä lisää näkökulmia


Keskustele Facebookissa
Keskustele ja kommentoi Facebookissa
Lähetä juttuvinkki
Lähetä juttuvinkki
Kirkko ja kaupunki -mediaan.

Tilaa Kirkko ja kaupungin viikoittainen juttukooste.