Kolumni: Sieluja pelastamaan

Kolumni: Sieluja pelastamaan

Kirkon oma ydintehtävä on sielun pelastus. Kaikki muut hyvät tavoitteet ovat toissijaisia.

Uskonto voi maallistua huomaamattaan. Aivan hyvää tarkoittaen ja ikään kuin vahingossa.

Kristillinen saarnaaminen synnistä, armosta ja sielunpelastuksesta tuntuu nykypäivänä monesta oudolta ja kiusalliselta. Niiden merkitystä ja olemusta on vaikea hahmottaa yhteiskunnallisessa keskustelussa.

Tämä voi johtaa siihen virhepäätelmään, että ne eivät ole riittävä tai edes mielekäs sisältö uskonnolle. Eivät ainakaan niin suurelle yhteiskunnassamme toimivalle järjestölle kuin Suomen evankelisluterilainen kirkko on.

 

On kieltämättä monimutkaista selittää, miten ihmisten arkielämä paranee Kristuksen sovitustyöstä tai mitä hyötyä yhteiskunnalle on kirkosta, joka keskittyy saarnaamaan siitä. Paljon helpompi on hahmottaa erilaiset yleisinhimilliset tavoitteet kuten ihmisoikeuksien valvominen, suvaitsevaisuuden edistäminen, luonnonsuojelu, köyhyyden vähentäminen tai yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden rakentaminen.
 

Ainoa asia, jota mikään muu kuin kristinuskolle omistautunut kirkko ei voi tehdä, on Kristuksen kautta pelastaa syntisten sielut."
 

Nämä ovatkin ehdottomasti tärkeitä asioita. Silti ainoa asia, jota mikään muu kuin kristinuskolle omistautunut kirkko ei voi tehdä, on Kristuksen kautta pelastaa syntisten sielut. Kaikkea muuta tekee joku muukin järjestö, jolle kyseinen työ on vieläpä ydintehtävä: on poliittisia puolueita, luonnonsuojelujärjestöjä, ihmisoikeusjärjestöjä, kehitysapujärjestöjä, köyhäinapujärjestöjä, sivistysjärjestöjä, keskustelu- ja tukiryhmiä jne.

 

Kirkon oma ydintehtävä on sielun pelastus. Kaikki muut hyvät tavoitteet ovat toissijaisia.

Ajatus sielunpelastuksesta kirkon ydintehtävänä voi alkuun tuntua etäiseltä, melkein vastenmieliseltä. Entä kaikki maailmamme puutteet ja vääryydet, pitääkö niille vain viitata kintaalla? Ei tietenkään. Hyvän tekeminen on hyvästä, kunhan totuus ei unohdu. Kaikista hyvistä asioista paras on pelastunut sielu.

Jos tämä unohtuu, silloin joku – ehkä hyvää tarkoittava tai sitten hyväksi tekeytynyt – on päässyt kristityn ja Kristuksen väliin.

 

Kirjoittaja on perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja.
sampo.terho@eduskunta.fi

Jaa tämä artikkeli: