Kolumni: Tarpeeksi tavaraa ja vähän liikaakin
Ylellisyystuotteiden myynnin ja leipäjonojen ei pitäisi kasvaa tasatahtia.
Kaupat ja kodit pursuavat tavaraa, leipäjonot köyhiä. Kaatopaikat ne vasta tavaraa pursuavatkin, vaikka meitä kuinka opetettaisiin kierrätykseen. Ja kaikki se jäte, jota luontoon tai kaatopaikoille heitetään, on saatu mikä saastuttavista kaivoksista, mikä avohakkuun uhriksi jääneistä metsistä. Länsimainen yhteiskunta pyörii tuotannon ja kulutuksen noidankehässä: talouden pitää kasvaa, vaikka vain tuottaakseen tarpeetonta tavaraa, ja yksityisen sijoittajan voitto on menestyksen mittari.
Pitäisikö meidän joskus pysähtyä miettimään, mitä talouskasvu oikeasti on? Sen toinen puoli toki kuulostaa hyvältä: tuotannon kasvu tuo rahaa ja sen myötä ehkä työllisyyttä. Mutta toinen puoli on jo ongelmallisempi. Talouskasvun ehtona on usein saada joku jossakin tarvitsemaan asioita, joita hän ei aikaisemmin tarvinnut ja jotka vasta aggressiivinen mainoskampanja tuo hänen tietoisuuteensa ja pakottaa ostamaan. Ja jotta hän saisi rahaa tuon uusimman turhakkeen hankkimiseen, jostakin on leikattava, joltakin vietävä se viimeinenkin leipäpala suusta.
Suomessa on tavaraa tarjolla aivan riittämiin viidelle ja puolelle miljoonalle, ja vaikka useammallekin. Turhien kulutustottumusten keinotekoinen luominen ja vaurauden epätasainen jakautuminen ovatkin ne todelliset ongelmat, jotka meidän pitäisi pystyä korjaamaan. Kestävä talous ei tarvitse jatkuvaa kasvua, jos se perustuu tarpeettomien ja joskus haitallisten tuotteiden markkinoinnille, vaan jo olemassa olevan vaurauden tasapuolisempaa jakautumista: ylellisyystuotteita myyvien kauppojen ja leipäjonojen ei pitäisi kasvaa tasatahtia.
Hallitsemattomasti kiihtyvän tuotannon sijaan Suomi tarvitsee tasapainoista ja hallittua taloutta, jossa yksityisten sijoittajien voitontavoittelu ei ohjaa yhteiskuntaa vaan yhteiskunnan, eli ihmisten, hyvinvointi asetetaan tavoitteeksi, jota talous tukee. Hyvinvointivaltio ei ole villinlännen yhteiskunta, jossa vahvin vie parhaat päältä.
Kirjoittaja on arabian kielen ja islamin tutkimuksen professori Edinburghin yliopistossa.
Jaa tämä artikkeli: