Kolumni: Tavoitteena nolla kuollutta nuottia

Kolumni: Tavoitteena nolla kuollutta nuottia

Luin juuri Juha Siltasen innostavan haastattelun kilpailevasta printtijulkaisusta, jonka nimeä en mainosmielessä halua kertoa.

Tyydyn toteamaan, että lehden nimessä esiintyy muuan maan nimen genetiivi ja sana kuvalehti. Haastattelu on monen muun Siltasen haastattelun tapaan kiteytettyjen ajatusten helminauhaa.

Esimerkkinä, kirjoittamisen motiiveista: Ainoa mittari on se, kuinka tuleva työ voisi antaa mahdollisimman monille sen, minkä olen suurimmista taideteoksista saanut itselleni, Siltanen määrittelee. Taiteen pitää olla tarkkaa, julkeaa ja lumoavaa.
Achtung, baby! Heittämällä merkittävimpiä kohtaamisiani on ollut maestro Siltasen kanssa Espoon teatteriin tehty Raivokabaree, jossa toimin säveltäjänä ja kapellimestarina. Innoittavampaa yhteistyökumppania ja ystävää on vaikea kuvitella.

Minulle on äärimmäisen tärkeää, että elämässäni on esikuvia, mentoreita. Se vapauttaa minut hyväksymään kuinka alkutekijöissäni olen, näin niin kuin tekijänä. Se avaa myös näköalaa edessä olevaan reittiini, jonka päässä sarastaa kirkasta valoa. Se auttaa ymmärtämään, että kaikki asiat jalostuessaan lopulta yksinkertaistuvat ja kiteytyvät.
Tavoitteena nolla kuollutta sanaa per oivallus. Tai, ”sibeliaanisesti” tulkittuna, nolla kuollutta nuottia.

Meidän elinehtomme on luoda merkityksiä tekemisillemme. Itselleni aidoimmat merkitykset liittyvät näkyvän ja näkymättömän harvinaisiin leikkauspisteisiin, hetkiin jolloin molemmat ulottuvuudet ovat täysvaltaisina läsnä. Siksi uteliaisuuteni molempiin on kyltymätön. Mitä enemmän kumpaakin erikseen ymmärrän, sitä enemmän näen säikeitä, joilla ne ovat toisiinsa sidotut. Syvyyssuuntaan näkee vain molemmat silmät auki.

Tämänsukuisiin kokemuksiin tarjoaa nyt mahdollisuuden Espoon seurakuntien Kirkkomusiikkiviikko. Musiikin ja sen rikastuttamien kohtaamisten lisäksi se on oivallinen mahdollisuus piipahdella espoolaisissa kirkoissa, ja tutustua niihin konserttiyleisön osana, muina miehinä ja naisina eli tuttavallisesti muiniksina. Menkää kirkkoihin, vallatkaa ne, sillä ne ovat teidän omianne!

Kirjoittaja Marzi Nyman on muusikko ja musiikintekijä. 

marzzzi@hotmail.com

Jaa tämä artikkeli: