Kolumni: Uskonnon merkitys pysyy

Kolumni: Uskonnon merkitys pysyy

En usko, että yksin pystyisin keksimään kaiken sen, mitä kristillisessä teologiassa on jo oivallettu.

Länsimaissa on eletty pitkää maallistumisen aikakautta – ainakin näennäisesti. Vaikka yhteiskunta ja julkinen keskustelu ovat maallistuneet, uskonto on yhä yksilötasolla tärkeä asia arvatenkin ihan yhtä monelle ihmiselle kuin aiemmin.

Ihmisen henkilökohtainen tarve uskoa johonkin ja löytää vastauksia henkisiin kysymyksiin ei ole poistunut eikä poistu. Muutos lienee erityisesti siinä, että nykyään uskonto koetaan hyvin henkilökohtaiseksi asiaksi, josta ei oikein uskalleta tai edes haluta keskustella.

On tietysti hyvä, että ihmiset ajattelevat asioita itse, mutta silti ei välttämättä kannata ajatella aina yksin. Ilman yhteisöä ja toisten kanssa keskustelua usko voi jäädä heikoksi ja kehittymättömäksi.

Ajatteluaan on alalla kuin alalla vaikea kehittää, jollei siitä koskaan keskustele kenenkään kanssa. Väärinkäsitykset, päähänpinttymät ja ennakkoluulot saattavat silloin helposti jäädä omassa mielessä hallitseviksi.
 

Yksin pohdiskelevalle saattaa helposti käydä niin, että hän omaksuu vaikutteensa ajan muoti-ilmiöistä."
 

Ihmisellä on luontainen tarve selittää ympäristöään, elämää ja kokemuksiaan, mukaan lukien asioita, joihin järjellinen tieto ja tiede eivät yllä. Uskonnollisuuden puuttuessakin ihminen etsii joka tapauksessa korvaavaa uskomusrakennelmaa, rakentaa maailmankatsomusta ja omaksuu itselleen elämänohjeita. Yksin pohdiskelevalle saattaa helposti käydä niin, että hän omaksuu vaikutteensa ajan muoti-ilmiöistä eikä siis välttämättä keksikään mitään itse.

Tänä päivänäkään ei mielestäni ole pöllömpi ajatus, että ihminen etsii vastauksia kestävistä ja paljon harkituista lähteistä, joita järjestäytyneet uskonnot tarjoavat. Samalla saa uskonyhteisön, jonka parissa voi ajatuksistaan keskustella.

Lukuisat viisaat miehet ja naiset ovat kahden tuhannen vuoden ajan miettineet kristillistä teologiaa. Minun on vaikea kuvitella, että ainakaan itse pystyisin yksin keksimään kaiken sen, mitä tässä pohdiskelussa on jo oivallettu.

Kirjoittaja on perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja.
sampo.terho@eduskunta.fi

Jaa tämä artikkeli: