Kolumni: Vastarintaan fraasiutuneita käsitteitä vastaan
”Elämä on ihanaa, kun sen oikein oivaltaa, ja voi lentää siivin valkoisin kuin joutsen.” Okei, myönnetään: virke ei ole oma. Mutta minulla on siihen liittyvä muisto.
Eräs näyttelijäntyön arvostettu opettaja kertoi eräänä taannoisena kuplivana iltapäivänä miten tärkeäksi hänelle tekee tuon laulun kuvaus elämisestä siivin valkoisin kuin joutsen. Elämisestä siten, että voi avata siipensä, eikä niiden alla ole mitään mustaa, mitään salattavaa. Banaaliksi kuluneesta fraasista tuli minulle elävää ja koskettavaa runoutta.
Raskaansarjan kirkonmies Juhani Rekola tiedosti kaiken aikaa fraasiutumisen vaaran siteeratessaan Gogolia: Mitä ylevämpi joku totuus on, sitä varovaisemmin sitä on käsiteltävä. Muuten se muuttuu fraasiksi, eikä kukaan usko niihin. Taiteen tehtävät ovat monet, uskon. Yksi tärkeimmistä on vastarinta fraasia vastaan, jonkin maailmassa tutuksi jähmettyneen näyttäminen uudessa valossa, sen herättäminen henkiin.
Pop-musiikin pelikentällä kyseistä ihmettä saa todistaa kerta toisensa perään. ”All you need to write a country song is three chords and the truth.” Näin on hittimaakari Harlan Howard julistanut, ja U2:n kitukasvuinen Bono lisäsi yhtälöön vielä punaisen kitaran. Kolmen soinnun kappaleiden hautausmaalla on tietysti läjäpäin läpeensä paskoja lauluja, mutta ne kolmen soinnun laulut, jotka elävät meissä ja keskellämme ovat hämmentäviä esimerkkejä yksinkertaisuuden kauneudesta.
Minä kaipaan usein kristinuskon fraasien puhdistamista, jonkinlaista terminologista tuuletusta. Kristinuskon ydin on niin radikaali, niin vallankumouksellinen, etten tahdo pysyä trendikkäissä housuissani.
Kuitenkin sanat kuten synti ja lankeemus, armo ja sovitus putoilevat raskaina kuin myllynkivet, ja suurin piirtein yhtä vetovoimaisina. Ongelma on muodossa, sillä sisältöhän on täyttä timanttia. Aionkin urheasti, siivin valkoisin ja totuutta varovaisesti käsitellen, tarttua seuraavassa kolumnissani johonkin kristinuskon fraasiutuneeseen käsitteeseen. Tarkkailkaa postiluukujanne, espoolaiset!
Kirjoittaja on musiikintekijä ja muusikko.
marrrzi@hotmail.com
Jaa tämä artikkeli: