Kolumni: Yksi elämäntapa, kiitos
Onttona kuorena kulkee, tyttö posliiniposkinen, suloinen, suruinen. Ajatus kehänä kaartaa, mielen saartaa / silmistä tyhjistä kurkistaa, sielusta katsoo ei kukaan.
Atkinsin poistuttua valokeilasta ja kaalikeittokuurin ollessa jo old school ei ruokavaliokeskustelu suinkaan ole kuihtunut: Vege, paleo, karppi. Gluteeniton, hiivaton, hiilariton. Scarsdale-dieetti, Cambridge-kuuri, 5:2. Proteiinit, superfoodit, raakaruoka.
Ruokavalion lisäksi itselleen voi surffata sosiaalisesti arvostetun urheiluharrastuksen. Trendikkään juoksemisen rinnalla kulkee crossfit ja suurellekin yleisölle avautunut (amatööri) fitness. Tarjolla on myös lempeämpiä lajeja kuten jooga ja mindfulness. Jokaiselle jotakin, itselle sopivaa, uniikkia, persoonallista, aitoa. Aitous, tämän päivän trendi: Ole oma itsesi, löydä oma polkusi, aatteesi, arvosi, dieettisi. Ei kun etsimään eri foorumeilta, lehdistä, applikaatioista!
Oikeastaan, meidän ei tarvitse etsiä. Meidän ei tarvitse oivaltaa halujamme tai tarpeitamme.
Kulttuuri kasvattaa: Se opettaa hyvän ihmisyyden edellytykset ja odotukset. Kertoo, että kiire on normaali olotila ja että siitä selviää olemalla tehokas; tekemällä enemmän, nopeammin, kaikille kaikkea, jatkuvasti, nyt ja tässä. Se sanoo, että pärjäävä ihminen huokuu jaksavuutta ja energisyyttä, mutta viestii samalla rauhallisuutta ja viileää hillittyyttä. Pärjäävä ihminen on sopivasti sosiaalisesti näppärä ja sukkuloi taidokkaasti yksityiselämän, työpaikan ja seurapiirien välillä.
Elämänhallinnan merkitys kasvaa – onneksi senkin voi ulkoistaa palkkaamalla personal trainerin paketoimaan yksilöllisesti räätälöidyt hyvän elämän eväät sievään pakettiin. Helppoa, ei tarvitse itse ajatella, arvioida tai analysoida.
Valinnanvara itsessään ei ole ongelma. Ei myöskään eri foorumeilta kuuluva elämäntapaneuvonta ja monisävyinen well being -keskustelu. Täydellisen elämän illuusion alla asuu kuitenkin ontto ihminen.
Kun itsereflektio unohtuu ja omat toiveet, tarpeet, sydän ja sielu hukkuvat elämäntapaoppaiden alle, ei kadulla kävele vastaan kuin pinnalta kaunis kuori.
Kirjoittaja on espoolainen kasvatustieteilijä.
kaisa.lehtonen@etelansyli.fi
Jaa tämä artikkeli: