Kolumni: Yksin kaupungissa
Suomessa on valtava määrä yksin asuvia. Heidän hyvinvointiaan voi lisätä poliittisilla päätöksillä.
Helsingissä lähes joka toisessa asuntokunnassa asuu vain yksi henkilö. Yksin asuminen, yksin eläminen, yksinäisyys ja esimerkiksi sinkkuus ovat termeinä eri sisältöisiä. Termit pitää määritellä oikein, jotta tiedetään puuttua kulloinkin oikeisiin asioihin.
Yksin asuvia on Suomessa jo yli miljoona. Tätä mittaa Tilastokeskus, siinä missä yksin eläminen on vain asumista laajempi tila, valinta tai pakkovalinta. Esimerkiksi Ruotsissa pariskunnat valitsevat yhä useammin asua eri osoitteissa, olla särbo. Yksinäisyyttä taas on monenlaista ja esimerkiksi englannin kielen termit solitude ja loneliness tarkoittavat eri asioita: ensimmäisessä hakeudutaan omaan rauhaan ja jälkimmäinen tarkoittaa yksinäisyyttä, joka on enemmän pakkovalintaa, ja mahdollisesti hyvinvointia heikentävä tila. Sinkku taas voi asua yhdessä monen ihmisen kanssa ja hänellä voi olla aktiivinenkin seuraelämä. Toisaalta jopa parisuhteessa saatetaan kokea yksinäisyyttä.
Yksin asuvilla on suurempi pienituloisuusriski yhdessä asuviin nähden. Kun niin kutsuttu mittakaavaetu puuttuu, ei laskuja ole jakamassa kukaan muu, ja erilaiset arvaamattomat taloudelliset vastoinkäymiset tuntuvat selkeämmin kuin yhdessä asuvilla.
Helsingin kaupungin tietokeskus julkaisi keväällä Yksin kaupungissa -tutkimuksen ja samannimisen verkkosivuston. Suosittelen tutustumaan molempiin, sivuille saa tarjota myös omia kokemuksiaan teemoista. Kuntavaalien lähestyessä kannattaa haastaa omaa ehdokastaan siitä, kuinka hän on ajatellut tulevalla kaudella edistää yksin asuvan hyvinvointia. Kyse on kaupunkisuunnittelusta. Kyse on siitä, päätämmekö rakentaa lisää kohtuuhintaisia ja myös pieniä asuntoja, mahdollistammeko esimerkiksi nuorten ja iäkkäiden yhteisasumista ja kohtaamista ja tarjoammeko esimerkiksi oikea-aikaisia sosiaali- ja terveyspalveluita niille, joille yksin eläminen on masennusriski. Keinoja on lukuisia.
Myös seurakuntien täytyy avata tilojaan ihmisten kohtaamispaikoiksi ja järjestää tapahtumia uusille kohtaamisille.
Kirjoittaja on köyhyystutkija ja Vihreiden varapuheenjohtaja.
maria.ohisalo@gmail.com
Jaa tämä artikkeli: