Kuva: Jani Laukkanen
Koneiden moraalin tuntija
Robottien ja älylaitteiden moraali tuntuu ensi kuulemalta hieman oudolta aiheelta. Koskettaako tämä minun elämääni 2010-luvulla, moni saattaa epäillä.
Vastaus on yhä enenevässä määrin kyllä.
– Tavallinenkin kaduntallaaja ymmärtää, että robotit ovat tulossa osaksi meidän arkeamme. Googlen itsestään liikkuva auto on ollut otsikoissa jo pitkään, ja imuri- sekä ruohonleikkuurobotteja löytyy jo suomalaisista kodeista, Michael Laakasuo toteaa.
Helsinkiläinen Laakasuo, 32, on tiedon prosessointia tutkivan kognitiotieteen pian valmistuva tohtoriopiskelija Helsingin yliopistosta.
Väitöstutkimuksen ohella hän johtaa kansainvälistä työryhmää, joka vastikään valittiin Helsinki Challenge -tiedekisan 20 semifinalistin joukkoon. Laakasuon ryhmä tutkii, mitä ihmisen intuitio sanoo robottien toiminnasta.
– Tutkimme esimerkiksi sitä, miten ihmiset mieltävät vastuun virhetilanteissa. Tärkeintä on kuitenkin selvittää, miten haluamme normaalisti toimivan robotin käyttäytyvän.
Mietitäänpä jo mainittua robottiautoa.
– Kuvitellaan tilanne, jossa ihmisiä kyyditsevä robottiauto kohtaa ihmisen ohjaaman auton, joka aiheuttaa vaaratilanteen. Saako robottiauto väistää tilanteen, jos se edellyttää lain rikkomista? Ja jos robotille ohjelmoidaan kyky rikkoa lakia, milloin ja miten näin saa toimia, Laakasuo kysyy.
Näitä asioita on syytä pohtia nyt, kun robotit eivät vielä päätä ihmishengistä. Lainsäädännön tulee olla kunnossa siinä vaiheessa, kun pelastustyössä olevan robotin pitää valita, viekö se tulipalosta turvaan ensin vanhukset vai lapset.
Myös hoivarobotit tekevät tuloaan ja niiden tekemiin virheisiin pitää varautua.
– Kenen on vastuu, jos robotti antaa potilaalle väärän pillerin? Onko vika sensorin valmistajassa, robotin ohjelmoijassa tai omistajassa, vai sälytetäänkö vastuu itse robotille?
Valtavirran elokuvissa robottien ja ihmisten vuorovaikutusta on käsitelty runsain mitoin esimerkiksi Blade Runnerissa (1982), Terminatorissa (1984) ja A.I.:ssa (2001). Tätä vasten on erikoista, että kansainvälistä tutkimusta ei aiheesta löydy.
– Tutkijat ovat usein varovaisia ja konservatiivisia. Aihepiiri on aiemmin mielletty naurettavaksi scifi-pohdinnaksi. Nyt aika on kypsä, Laakasuo toteaa.
Meditointia ja pitkiä kävelyjä harrastava Laakasuo haluaa edistää oikeudenmukaisuutta. Vahva eetos johtuu osittain siitä, että oikean ja väärän pohdiskelu on osa tutkijan maailmankuvaa.
– Pienestä lapsesta lähtien olen pohtinut, miksi maailma on sellainen kuin se on. 17-vuotiaana päätin, etten mene armeijaan. Silloin kiinnostuin moraalifilosofisista kysymyksistä.
Mutta tulemmeko näkemään myös robottipappeja ja elämänohjeita antavia koneita? Kysymys saa Laakasuon hymähtämään.
– Kyllähän algoritmi voisi verrata parisuhdetta koskevaa kysymystä valtavaan tietokantaan ja esimerkiksi neuvoa, millainen valinta on eniten lisännyt onnellisuutta. Olisihan se tyhjää parempi.
P.S. Asun maapallolla ja olen maapallolainen. Toivon voivani asua tällä kauniilla planeetalla vielä vuosituhansia, eri muodoissa ja paikoissa.
En ole koskaan käynyt Kolumbiassa. Haluaisin tutustua Väli-Amerikan ja Etelä-Amerikan intiaanien viisauteen ja kulttuuriin.
Nautin elämän parhaista asioista, jotka ovat kaikki ilmaisia. Kuten syvä hengitys, ystävyys, toveruus, läheisyys, lämpö, totuus, kauneus ja rakkaus.
Antti Möller
Jaa tämä artikkeli: