null Konkarivalmentaja Reimo Uljas tietää suunnistuksen salat

Konkarivalmentaja Reimo Uljas tietää suunnistuksen salat

Kuusi vuosikymmentä suunnistanut Reimo Uljas keskittyy nyt lasten innostamiseen. Arvostettu valmentaja juhlii 78-vuotispäiväänsä järjestämällä Keskuspuistossa syntymäpäiväsuunnistuksen sadalle lapselle.

Säästä ja vuodenajasta riippuen 30–100 lasta kirmaa kartat käsissään Keskuspuistoon rasteja etsimään. Pienimmillä on äiti tai isä mukanaan. Etenkään äidit eivät malta odotella kahviossa; useimmat haluavat oman kartan ja seuraavat jäljessä.

– Tässä on suunnistuksen kova luu: parhaimmillaan se on perhelaji, sanoo Reimo Uljas. Hän on pitkään ohjannut suunnistusta 5–11-vuotiaille lapsille.

Kauden alussa pidetään aina peruskurssi, jolloin lapset ja vanhemmat voivat katsoa, kiinnostaako laji. Jos leikkiin ryhtyy, harjoituksia on 2–4 viikossa – neljään eri tasoon eriytettynä – niin että jokin aika varmasti sopii.

Suunnistuskautta kestää huhtikuusta marraskuulle. Iltojen pimetessä rasteja etsitään fikkarin valossa. Talvella, jos lumen puute estää hiihtosuunnistuksen, on tarjolla sisäjumppaa.

Huokeat varusteet, valtavasti talkootyötä

Uljas on asunut 66 vuotta Pakilassa. 60 vuotta hän on harrastanut ja opettanut suunnistusta. Työelämässä hän oli OTK:lla, Finnairilla ja IBM:llä – tietokonehommia – mutta masinoi niihinkin suunnistuksen. IBM:llä oli parhaimmillaan neljä joukkuetta Jukolan Viesteissä.

Jukolan Viesti on maailman suurin suunnistustapahtuma. Sitä Uljas pyöritti aikanaan parikymmentä vuotta.

 

Yhden ainoan harjoituksen toteuttaminen vaatii parikymmentä tuntia talkootyötä."

 

Nyt mieluisinta on pienten lasten ohjaaminen. Lisäksi Uljas käy opastamassa kaiken kansan iltarastisuunnistuksissa.

– Lasten suunnistuksessa pakolliset maksut ovat 94 euroa vuodessa. Lisäksi tulevat kompassi, varusteet ja vanhempien bensakulut lasten kuljetuksista, hän kertoo ja pitää lajia halpana.

Yhden ainoan harjoituksen toteuttaminen vaatii parikymmentä tuntia talkootyötä.

– Nuorista ei ole sitoutumaan 20–30 tunnin viikoittaisiin talkootyömääriin. Meitä on neljä kaveria, keski-ikä 74,5 vuotta, Reimo Uljas hymyilee iättömän iloisesti.

Sisälläkin voi suunnistaa

Samat kaverit vetävät syksyllä huippusuosittua sisäsuunnistusta Myllypuron Pallomyllyssä ja vievät suunnistuslabyrintteja kouluihin.

– Ammennan voimaa lasten riemusta. Opettajat hämmästyvät nähdessään nuoren, joka ei ole ikinä juoksuaskelta ottanut, kiitävän reittiä aikaansa parantaakseen.

Ratojen suunnittelu kartoille joka kerraksi on olennainen osa ohjaamista. Reimo Uljas harrastaa muutenkin karttoja: hän on kerännyt Pakilan karttoja koko sen asutushistorian ajalta. Hän laatii myös itse karttoja.

Oletko aina kartalla?

– Kerran Solvallan metsässä menin järvenrantaa pohjoiseen, kun piti mennä etelään. Miten saatoin olla niin toope!

Eksymistä kesti muutaman minuutin. Se tapahtui vuonna 1955.

Omalle emännälleen Uljas teippaa kompassiin suunnan, kun tämä lähtee marjaan. Jälkikasvusta pojantyttärellä olisi huippulahjat suunnistukseen, mutta lapsi asuu Ruotsissa eikä kohta 78-vuotias isoisä pääse häntä kouluttamaan.

P.S.

Pidän Pokémon-peliä myönteisenä asiana kuten kaikkea, mikä edistää lasten liikkumista. Parempi puhelimen kanssa metsässä kuin tietokoneen kanssa kotona.

Odotan syntymäpäiväsuunnistuskilpailuani. Siihen osallistuu sata lasta, ja sata aikuista juo sillä aikaa kahvia. Kaikki lapset saavat mitalin.

Ihmettelen, miksi asuntoja suunnitellaan Keskuspuiston metsiin ja kallioille eikä esimerkiksi kaupungin pelloille Tuomarinkylään tai Haltialaan. Jos kaavaesitys toteutuu, jopa lasten harjoittelu Pirkkolassa loppuu, kun maasto kutistuu käyttökelvottomaksi rantaradan ja Kehä I:n välissä.

Lisätietoa: www.helsinginsuunnistajat.fi

Lue lisää:

Suunnistajat ovat rentoa porukkaa, jotka eivät rapaa pelkää

Liikuntaseurat ovat harvojen lasten etuoikeus

Seuraava rasti on lääkiksen pääsykoe

Oravanpyörästä rastipolulle

 

Jaa tämä artikkeli: