null Korrektisti epäkorrekti Sampo Terho

Kansanedustaja Sampo Terhon puolue kelluu otsikoissa kohusta toiseen.

Kansanedustaja Sampo Terhon puolue kelluu otsikoissa kohusta toiseen. "Me olemme edelleen melko uusi puolue ja sen vuoksi tarkemmassa syynissä kuin muut", hän sanoo. Kuva: Matti Karppinen

Korrektisti epäkorrekti Sampo Terho

Kansanedustaja juo viskejä ja sanoo, että rasistiset katupartiot ovat harmillinen ilmiö.

"Viinit tulisi vapauttaa myyntiin päivittäistavarakauppoihin. Suurin osa suomalaisista on alkoholin kohtuukäyttäjiä, joiden tarpeettoman holhoamisen on loputtava."

Sitaatti on kansanedustaja Sampo Terhon julkisesta Facebook-profiilista. Pari viikkoa sitten Terho pani seinälleen linkin Iltalehden juttuun kyselystä, joka tehtiin eduskuntaryhmien puheenjohtajille viinin tuomisesta ruokakauppoihin. Kun vihreillä ja kokoomuksella ei vielä ole selvää kantaa, perussuomalainen Terho oli kyselyn ainoa, jonka mielestä viinit pitäisi saada maitokauppaan.

Tosin entinen europarlamentaarikko Terho ei itse huljuttele viinejä.

– Perussuomalaiset ruokatottumukset eivät Brysselissä hävinneet mihinkään. Kertaakaan en syönyt simpukoita enkä juonut aterialla viiniä, hän sanoo.

Tämä johtuu siitä, että Terho on viski- ja olutmiehiä. Ja hän herättää ennakkoluuloja.

– Kai sinä murskaat hänet niin kuin maustepippurin morttelissa, evästi eräs toimittaja kuultuaan, että Terhosta tulee kolumnistiesittely Kirkko ja kaupunkiin.

 

Ensiaskelet konservatismin tielle

Runsaslumiset pakkastalvet, Tähtien sota, pöytäroolipelit. Nämä ovat 1980-luvulla varttuneille tuttua kuvastoa. Sampo Terho sai niin sanotusti hyvän kasvatuksen. Hän luki J.R.R. Tolkienia ja kävi pianotunneilla. Myöhemmin siitä oli se hyöty, että koskettimista sai tarvittavat äänet kolmen soinnun rock'n rolliin. Terho on tehnyt biisejä bändille, jossa hän soittaa rumpuja.
 

Silloin tuntui, että vihdoinkin pääsemme länteen, pois Venäjän ikeen alta."
 

Lapsuusmuistoissa YYA-Suomi hahmottuu niin hyvässä kuin pahassa suljettuna maana.

– Jos olisin saanut äänestää EU-kansaäänestyksessä 1994, olisin äänestänyt kyllä. Silloin tuntui, että vihdoinkin pääsemme länteen, pois Venäjän ikeen alta, Terho sanoo.

Tosiasiassa näin oli jo tapahtunut. Kommunismi ja Suomen vienti Neuvostoliittoon olivat jo romahtaneet. EU lisäsi kansainvälisyyttä, mikä tarkoitti avoimuutta, joka merkitsi liikkuvuutta – viime kädessä maahanmuuttoa. Se Terhoa hiertää.

– Monikulttuurisuudesta puhuttiin oikeastaan vuoteen 2008 asti juhlapuhesävyyn pelkkänä rikkautena, johon ei liity mitään ongelmia. Se ärsytti. Koko keskustelua hallitsi yksi ääripää, joka myi kansalaisille hyvin epämääräistä monikulttuurisuusideologiaa, Terho sanoo.

 

Kriisien ratkaiseminen on demokratian tehtävä

Kesällä kammoksuttiin perussuomalaista Olli Immosta. Joulun alla kohahdutti pariinkin otteeseen Laura Huhtasaari. Ennen heitä vihattiin Jussi Halla-ahoa ja puolueesta erotettua James Hirvisaarta. Perussuomalaiset kulkee kohusta toiseen, mutta Sampo Terho ei ole sekaantunut yhteenkään niistä. Perussuomalaisena hänen on kuitenkin puolustettava puoluettaan.

– Me olemme edelleen melko uusi puolue ja sen vuoksi tarkemmassa syynissä kuin muut. Muiden kohdalla ei kysellä yhtä tarkasti. Olemme myös tietoisesti halunneet venyttää poliittisen korrektiuden rajoja. Lisäksi puhumme sellaiseen sävyyn, johon suomalaisessa poliittisessa kulttuurissa ei ole totuttu. Kun sanoo kovasti, pitää myös itse kestää palautetta, Terho sanoo.
 

Opiskeluaikoina ystäväni sanoi, että kirkon tehtävänä ei ole luoda parempi yhteiskunta. Kirkon tärkein tehtävä on sielun pelastus."
 

– Oikeistolainen ääriajattelu ei mahdu puolueeseemme. Suomessa se on ylipäänsä hyvin pieni ilmiö.

– Viimeisen puolen vuoden aikana on kuitenkin otettu tässä asiassa takapakkia. Vihanlietsonnalla on ollut nyt otollinen hetki. Ainoa tie tästä ulos on se, että demokraattinen järjestelmä itse ratkaisee kriisin, hän sanoo.

Myös kohutut rasistiset kansalaispartiot ovat Terhon mielestä harmillinen ilmiö.

– Poliisin tehtävät eivät kuulu kansalaisille, mutta jos tavalliset kansalaiset haluavat kulkea kaduilla ja ilmoittaa havainnoistaan poliisille, se on tietysti sallittua. Sen sijaan rasistisia tai väkivaltaisia partioita ei Suomessa kaivata.
 

Raamattu ei kuulu politiikkaan

Perussuomalaiset esittelee itsensä "kristillissosiaaliseksi" liikkeeksi. Sampo Terho käy silloin tällöin evankelisen liikkeen messuissa Pyhän Sydämen kappelissa Kalliossa.

– Opiskeluaikoina ystäväni sanoi, että kirkon tehtävänä ei ole luoda parempaa yhteiskuntaa. Kirkon tärkein tehtävä on sielun pelastus. Ajatus tuntui silloin minusta pahalta, mutta sitten kun sen hyväksyin, se antoi rauhan.

Kirkko ja kaupungin kolumneissaan Terho kaavailee filosofoivansa.

– Esimerkiksi hyvän ja pahan ongelma on kiinnostava. Kun yhteiskunta moniarvoistuu, kaikki eivät jaa samaa käsitystä hyvästä ja pahasta, hän sanoo.

Tämä taas merkitsee, että kun ihmisten käsitykset arvokkaista päämääristä ovat ristiriidassa, kaikkien yhteinen pinta-ala pienenee.

– Poliitikkona en voi puolustella lakialoitetta siteeraamalla Raamattua. Silti lakeja säädetään aina joltain arvopohjalta. Kun astun eduskuntasaliin, en voi jättää arvomaailmaani naulakkoon.

 

Kuka olet?

Olen perussuomalainen kansanedustaja, Suomalaisuuden Liiton puheenjohtaja.

Mitä teet?

Rakennan Suomen, suomalaisten ja suomalaisuuden tulevaisuutta.

Miten asut?

Kerrostalossa Töölössä vaimon ja tyttären kanssa.

Mottosi?

Se on mahdollista.

Jaa tämä artikkeli: