null Kosmeettinen haitta ei ole oikomishoidon peruste

Kosmeettinen haitta ei ole oikomishoidon peruste

Artikkelissa ”Kauneutta kirurgialla” (K&k 22.1.) Lääkäriliiton eettisen neuvottelukunnan puheenjohtaja Samuli Saarni kertoo, että lasten oikomishoitoja tehdään terveyskeskuksissa usein kosmeettisista syistä, eikä sitä kyseenalaista kukaan. Tämä ei pidä paikkaansa.

Sosiaali- ja terveysministeriö on laatinut kiireettömän hoidon perusteet ja ne sisältävät periaatteet, joiden mukaan oikomishoitoa toteutetaan terveyskeskuksissa. Purentavirhe arvioidaan 10-portaisella asteikolla. Esimerkiksi Helsingin kaupungin suun terveydenhuollossa hoidetaan lasten purentavirheet luokissa 8–10. Oikomishoidon erikoishammaslääkäri tekee arvion purentavirheen vaikeusasteesta. Pelkkä kosmeettinen haitta, esimerkiksi lievä ahtaus tai yksittäisen hampaan asentopoikkeama, ei täytä hoitokriteereitä.

Oikomishoidon tavoitteena on hyvin toimiva hampaisto ja purenta. Toki hoidossa pyritään saamaan myös esteettisesti hyvä lopputulos. Kun pisteytys jää alle luokan 8, mahdollinen hoito jää toteutettavaksi yksityissektorilla. Näissä tilanteissa joudummekin toistuvasti perustelemaan, miksi hoitoon ei voida ottaa, vaikka potilaan ja huoltajan mielestä hampaat ovat selvästi ”vinossa” ja hoidon tarpeessa.

Tuula Laatikainen
hammaslääketieteen tohtori, oikomishoidosta vastaava ylihammaslääkäri
Helsingin sosiaali- ja terveysvirasto

 

Jaa tämä artikkeli:

Löydä lisää näkökulmia


Keskustele Facebookissa
Keskustele ja kommentoi Facebookissa
Lähetä juttuvinkki
Lähetä juttuvinkki
Kirkko ja kaupunki -mediaan.

Tilaa Kirkko ja kaupungin viikoittainen juttukooste.