Kuva: Jani Laukkanen
Kosteusvaurioiden vihollinen
Rakennusterveysasiantuntija Eila Hämäläinen on kävelevä esimerkki siitä, mitä rakennusten kosteus- ja homeongelmat voivat aiheuttaa ihmiselle. Kurkku on kolmatta viikkoa arka ja ääni käheä.
– Aiempi toimenkuvani oli tutkia sisäilmaongelmaisia taloja ja nuuhkia kosteita nurkkia. Altistuin, ja nykyään saan oireita heti, jos menen kosteusvaurioiseen tilaan. Lisäksi flunssat pitkittyvät, Hämäläinen kertoo.
Nykyään hänen työtään Suomen Sisäilmakeskus Oy:ssä on tehdä julkisten rakennusten sisäilmaongelmien tutkimussuunnitelmia ja luennoida asiasta. Jos päänsärky, nuha tai yskä lisääntyvät aina tietyssä tilassa, hälytyskellojen pitäisi soida.
– Tähän vuodenaikaan oireista syytetään helposti syksyä. Lämmityskauden alkaessa rakenteiden epäpuhtaudet alkavat kuitenkin taas kiertää sisätiloissa lämpimän ilman mukana. Samalla ihmiset viettävät enemmän aikaa sisällä ikkunat kiinni, joten myös sisäilmasta johtuvat oireet lisääntyvät, Hämäläinen toteaa.
Sisäilmaongelmista on 2000-luvulla vihdoin alettu tosissaan puhua. Kun Eila Hämäläinen kiinnostui niistä 1990-luvun puolivälissä, tietoa oli vaikea saada – terveyshaittoja käsiteltiin lähinnä lääkäreiden julkaisuissa.
– Edelleenkään ei ole selvää, mikä yhtälö rakennuksessa ja ihmisessä aiheuttaa toisille vakavan sairastumisen mutta toisille ei oireita lainkaan, Hämäläinen kertoo.
Rakennusten vaurioita osataan kuitenkin jo tutkia ja korjata. Suomessa koulutetaan nykyään Hämäläisen kaltaisia rakennusterveysasiantuntijoita, joilla on asiantuntemus monisyisten sisäilmaongelmien ratkaisemiseen.
– Poikkeavia hajuja ja pintojen tummumia, muutoksia ja halkeamia kannattaa jokaisen asukkaankin seurata. Rankkasateella on syytä pukea sadetakki päälle ja kiertää talo. Silloin vasta näkee kunnolla, mihin vedet ohjautuvat ja toimivatko syöksytorvet.
Homeasioissakin kannattaa käyttää maalaisjärkeä, muistuttaa Eila Hämäläinen. Kosteusvaurio kehittyy helpommin, kun kotona käytetään paljon vettä. Vanhasta talosta voi uusien asukkaiden myötä tulla nopeasti kosteusongelmainen.
– Jos talossa on asunut vaikkapa vanha pariskunta, joka on käyttänyt vähän vettä niin suihkussa kuin ruoanlaitossa, kosteusrasitus on ollut aika eri kuin kolmelapsisella perheellä, jossa käydään joka päivä monesti pitkässä suihkussa ja kokataan paljon, Hämäläinen toteaa.
Monet vauriot olisivat ehkäistävissä peruskodinhoidolla.
– Pesuhuoneen seinien ja lattian käyminen lastalla läpi suihkun jälkeen olisi oleellista, asiantuntija muistuttaa.
Kodin tunkkaisuus ja sotkuisuus altistavat sisäilmaongelmille. Vanhan kansan siivousvinkkejä kannattaa siis muistella.
– Ikkunatuuletus pari kertaa päivässä poistaa yhä luonnollisia epäpuhtauksia, Hämäläinen vakuuttaa.
P.S. Nautin siitä, kun saan olla vain itseni kanssa hiljaisuudessa eikä tarvitse tehdä mitään. Se on harvinaista herkkua.
Vaadin täydellisyyttä itseltäni ja muilta. En hyväksy sinne päin tehtyjä asioita.
Ihmettelen, miksi ihmiset haluavat kieltää totuuden. Jos kotona on todettu kosteusvaurio, moni tekee mitä tahansa saadakseen jonkun sanomaan, ettei täällä mitään ongelmaa ole.
Laura Pörsti
Lisätietoa: www.hometalkoot.fi
Jaa tämä artikkeli: