Työtön oululaisnainen tarvitsi uuden pesukoneen, mutta rahat eivät riittäneet. Paikallinen diakoni välitti avuntarpeen Kotimaanavulle, ja rahat pesukoneeseen alkoivat kasaantua. Kuva: Jarkko Peltoluhta
Kotimaanapu alkaa syksyllä auttaa Itä-Helsingin köyhiä
Vuosi sitten perustettu Kotimaanapu on ainoa järjestö, jonka kautta voi tehdä kohdennettuja lahjoituksia suomalaisille köyhille. Toiminta on mahdollista kirkon diakoniatyön avulla.
Keskiviikkona 13.7. kello 13.12 kasassa on 56 prosenttia tarvittavista 435 eurosta.
Työtön oululaisnainen tarvitsisi uuden pesukoneen. Omista tuloista säästämällä rahan keräämiseen menisi kuukausia, mutta diakoni Heli Mattilalla oli idea.
– Oulussa oli jo kertaalleen onnistuttu keräämään Kotimaanavun kautta rahat uuteen pesukoneeseen. Ajattelin, että eihän siinä häviä mitään, jos yrittää, Mattila kertoo.
Vuosi sitten perustettu avustusjärjestö Kotimaanapu on alkanut välittää lahjoituksia täsmäapuna yksittäisten ihmisten tarpeisiin. Oululaisnaisen lisäksi järjestön kotisivuilla voi auttaa esimerkiksi iisalmelaisperhettä, jonka teinipojat tarvitsevat uudet sängyt.
– Täsmäavulla lahjoittaja voi valita tarkkaan sen, ketä auttaa ja missä päin, kertoo Kotimaanavun tuottaja ja vanhempi apumies Ilkka Kalmanlehto.
– Eri puolilta Suomea on kysytty, milloin meidän paikkakunnalle tulee avustuskohteita, että minäkin haluan auttaa lähellä.
Täsmäapua jaetaan vasta muutamilla paikkakunnilla. Ensi syksynä toiminta laajenee Helsinkiin.
Itä-Helsingissä moni tarvitsee apua
Kotimaanavun helsinkiläinen pilottihanke järjestetään Vartiokylän rovastikunnassa Itä-Helsingissä. Alueeseen kuuluvat Herttoniemen, Mikaelin, Roihuvuoren, Vartiokylän ja Vuosaaren seurakunnat. Toiminta alkaa syys–lokakuussa.
– Tällainen täsmähaku tulee täällä idässä todella tarpeeseen, toteaa Vuosaaren seurakunnan johtava diakonianviranhaltija Tuula Mäkinen.
Täsmäavulla lahjoittaja voi valita tarkkaan sen, ketä auttaa ja missä päin.
– Tuottaja ja vanhempi apumies Ilkka Kalmanlehto
Itä-Helsingissä moni tarvitsee taloudellista apua. Vuosaaren seurakunta saa Helsingin seurakuntayhtymältä vuosittain noin 20 000 euroa ruokapankkirahaa, eikä siitä jää mitään jäljelle. Diakoniatyöntekijät hakevat tukia myös esimerkiksi yhtymän kriisirahastosta ja Tukikummit-säätiöltä. Helsingin hiippakunnallakin oli oma diakoniarahastonsa, mutta se lopetettiin vuodenvaihteessa.
– Se on todella sääli, mutta yritämme nyt pärjätä näin, Mäkinen sanoo.
Myös Kotimaanavun täsmäavustuspyynnöt tulevat aina luterilaisten seurakuntien diakoniatyöntekijöiltä. Diakoniatyöntekijä arvioi asiakkaansa kokonaistilanteen, ja jos tapaus vaikuttaa sopivalta, hän ottaa yhteyttä Kotimaanapuun.
Pilottihanketta alkaa vetää projektityöntekijä. Toiminnan on tarkoitus vähitellen levitä idästä Helsingin muihin seurakuntiin.
Pelifirmat lahjoittivat opiskelijoille läppäreitä
Täsmälahjoitusten lisäksi Kotimaanapu on vuoden aikana järjestänyt kolme valtakunnallista kampanjaa. Yhdessä tuettiin turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksia, ja toisessa lahjoitettiin tietokoneita vähävaraisille opiskelijoille. Idea jälkimmäiseen kampanjaan tuli Supercelliltä, joka on Suomen kaikkien aikojen menestyneimpiä pelifirmoja. Kampanjaan osallistui monia peli- ja tietotekniikkayrityksiä.
– Firmat sekä lahjoittivat hyviä läppäreitä että laittoivat ne käyttökuntoon vähävaraisia varten, Ilkka Kalmanlehto kertoo.
Myös tällä hetkellä pyörivässä kesäkampanjassa kerätään varoja opiskelijoille. Kalmanlehdon mukaan Suomessa on paljon opiskelijoita, joilla ei ole varaa oppikirjoihin, tietokoneisiin ja muuhun tarvittavaan.
Tällainen täsmähaku tulee täällä idässä todella tarpeeseen.
– Vuosaaren seurakunnan johtava diakonianviranhaltija Tuula Mäkinen
Eivätkö opintotuki ja -laina sitten riitä?
– Eivät ne riitä kaikille. On aivan käsittämätöntä, kuinka tiukoilla monet opiskelijat ja perheet elävät, Kalmanlehto sanoo.
– Ei tehdä mitään etelänmatkoja, vaan oikeasti pohditaan, miten saisi hankittua opiskeluun tarvittavia välineitä.
Kotimaanapu on Kalmanlehdon mukaan edelleen ainoa avustusjärjestö laatuaan. Millään muulla järjestöllä ei ole samanlaista täsmälahjoittamisen auttamisverkostoa. Työ on tässä mittakaavassa mahdollista vain kirkon diakoniatyön avulla.
– Kirkolla on yhtenäinen organisaatio ja yli 1 300 diakoniatyöntekijää ympäri maan, Kalmanlehto selittää.
Järjestön kirkollinen tausta ei Kalmanlehdon mukaan ole aiheuttanut ihmisissä närää.
– Joillekin se voi olla ensi kättelyssä ongelma, mutta kun ihmisille pääsee avaamaan diakonia-sanan merkitystä, niin he kyllä ymmärtävät. Diakoniassahan autetaan kaikkia.
Lahjoitusintoa ei voi ennustaa
Oululaisdiakoni Heli Mattilalta kysytään usein, miksei esimerkiksi Yhteisvastuukeräyksen tuloilla auteta enemmän suomalaisia köyhiä.
– Luulen, että moni lahjoittaisi mielellään, jos tietäisi, että omassa kaupungissa on Kotimaanavun avustuskeräys pystyssä, Mattila sanoo.
Kun kerättävä summa on kohtuullinen, ihmiset lähtevät helposti mukaan. Toisaalta kiireellisissä kriisitilanteissa apua kannattaa Mattilan mukaan hakea muulla tavalla.
– Mikäli henkilö tarvitsisi uuden pesukoneen viikon sisällä, tällainen keräys olisi tuskin oikea väylä auttaa. Ihmisten lahjoitusintoa ei voi kukaan etukäteen ennustaa.
Torstaina 14.7. kello 9.08 oululaisnaisen pesukoneen hinnasta on kerätty jo 63 prosenttia.
Jaa tämä artikkeli: