Syrjässä. Kun nuori hautautuu omaan kotiinsa, tietokoneesta tulee koko maailma. Yhteistä syrjäytyneille on sosiaalisten suhteiden puuttuminen.
Kotinsa kätköissä
Valokuvanäyttely kertoo, millaista syrjäytyneen nuoren elämä on. Vuoden alusta voimaan tullut nuorisotakuu pyrkii ehkäisemään syrjäytymistä.
Teksti Noora Wikman
Kuva Lilja Tamminen
Teemun äiti oli vakavasti masentunut koko Teemun lapsuuden ajan eikä hän pystynyt huomioimaan lapsia. Äiti eli omissa maailmoissaan ja hänen tunteensa vaihtelivat voimakkasti. Isä siirsi vastuun sekoilevasta äidistä Teemulle.
Teemu on yksi Komerot-näyttelyssä esiintyvistä nuorista. Näyttely kertoo kymmenen syrjäytyneen elämästä valokuvien ja haastattelujen kautta.
Idea projektiin syntyi, kun nuorten syrjäytyminen nousi yhteiskunnalliseen keskusteluun reilu vuosi sitten. Tuottaja Jalmari Eskelinen ja valokuvaaja Lilja Tamminen halusivat tuoda keskusteluun nuorten oman näkökulman.
– Syrjäytyneistä puhuttiin yhtenä massana, toimenpiteiden kohteena, Eskelinen sanoo.
Tamminen ja Eskelinen etsivät netin kautta sopivia henkilöitä projektiinsa ja kiersivät kevään 2012 aikana kuvaamassa ja haastattelemassa heitä.
Vaikka he olivat valmistautuneet haastattelutilanteisiin hyvin, jaksoi jokaisen nuoren tarina yllättää.
– Odotimme tiettyjen stereotypioiden mukaisia ihmisiä, mutta jokainen nuori ja jokainen tarina olikin erilainen, Eskelinen muistelee.
Yhteistä heille oli kuitenkin se, että kaikki yhtä lukuun ottamatta halusivat parantaa tilannettaan jollain tavoin.
– Kaikilla on halua olla jotain muuta kuin mitä he ovat nyt. Nuoret ovat myös erittäin lahjakkaita ja heillä on taitoja joltain alalta, Lilja Tamminen kertoo.
Syrjäytyneille yhteistä on myös sosiaalisten suhteiden puuttuminen. Päivänsä he viettävät tietokoneella.
– Kun hautautuu omaan kotiinsa, tietokoneesta tulee koko maailma. Ikkuna ulkomaailmaan, Tamminen kuvailee.
Lilja Tamminen kritisoi median tapaa käyttää artikkeleissaan haastateltavia, jotka vapaavalintaisesti lekottelevat veronmaksajien rahoilla.
– Mietin välillä, ovatko ne keksittyjä hahmoja. Toimeentulotukea ei nimittäin saa, jos jatkuvasti kieltäytyy töistä. Nämä meidän haastattelumme kertovat ihan toisenlaisen tarinan.
Projektin nuoret kituuttavat suurimmaksi osaksi toimeentulotuella. Yksi heistä on koditon ja asuu pommisuojassa, osa dyykkaa ruokansa kauppojen roskalavoilta.
– Välillä he sitten ovat ilman rahaa, koska eivät ole saaneet sossun papereita täytettyä. Ei nämä rahassa ui, Tamminen kuvailee.
Syrjäytyminen ei johdu pelkästään esimerkiksi koulutus- tai työpaikan puutteesta vaan useiden tekijöiden kasautumisesta.
Jalmari Eskelinen ja Lilja Tamminen kertovat, että heidän haastatteluissaan korostuivat vanhempien ahdinko ja jonkinlainen traumatausta. Vanhempien ahdinkoa edesauttoi 1990-luvun lama, ja esimerkiksi koulukiusatuksi joutuminen oli vaikuttanut nuoren tapaan olla vuorovaikutuksessa ihmisten kanssa.
Toisin kuin voisi kuvitella, päihteet eivät ainakaan Komerot-projektin nuoria olleet ajaneet syrjäytymiseen. Osa heistä ei itse asiassa käytä päihteitä ollenkaan.
– Monella oli mielenterveydellisiä häiriöitä, mutta se onkin kinkkisempi kysymys, missä määrin mielenterveysongelmat altistavat syrjäytymiselle ja missä määrin syrjäytyminen aiheuttaa niitä, Eskelinen kertoo.
Esimerkiksi Teemu masentui ensimmäisen kerran kahdeksannella luokalla, mutta diagnoosia hänellä ei vieläkään ole.
Teemu kokee syyllisyyttä omasta tilanteestaan ja mielenterveysongelmistaan eikä halua kertoa kenellekään olevansa määräaikaisella työkyvyttömyyseläkkeellä.
Hoitoon pääsyä Teemu joutui odottamaan yli vuoden pääkaupunkiseudulle muutettuaan. Kun hän pääsi vastaanotolle puhumaan vakavista masennusoireistaan, YTHS:n lääkäri neuvoi vain laittamaan herätyskellon soimaan ja menemään luennolle.
Aikuislukion suoritettuaan Teemu on ollut kirjoilla yliopistossa, mutta ensimmäisen syksyn jälkeen iskenyt masennuskausi vei työkyvyn. Päivänsä hän viettää tietokoneella.
”Teemun tarina” on osa Komerot-näyttelyn materiaaleja. Komerot -näyttely tiedotuskeskus Luckanin tiloissa (Simonkatu 8) 22.2. asti.
Aiheesta on tekeillä kirja joukkorahoitushankkeena:
mesenaatti.me/projects/komerot
Jaa tämä artikkeli: