Kuva: Patrik Lindström
Kotiseututyössä saa vaikuttaa
Elokuun toisena viikonloppuna rakastetaan kotiseutua Espoossa.
Mikko Perkko leväyttää kahvilan pöydälle paksun vihkosen, joka on täynnä monenmoista ohjelmaa Valtakunnallisten kotiseutupäivien vieraille. Teemana on tänä vuonna Rakkaudesta kotiseutuun.
”Perusväki kotiseutupäiville tulee muualta Suomesta. Päivien aikanahan on muun muassa vuosikokous. Ohjelmaa on silti kenelle tahansa kotiseutuaiheesta kiinnostuneelle: torstaina on esimerkiksi mielenkiintoinen seminaari ja perjantaina ja lauantaina kotiseutumarkkinat Viaporin torilla”, kertoo Perkko, joka on Espoon Kaupunginosayhdistysten Liiton (EKYL) puheenjohtaja.
Kotiseutupäiviä on valmisteltu tiiviisti vuoden ajan. Järjestäjinä ovat Suomen Kotiseutuliitto, Espoon kaupunki ja EKYL.
”Järjestelyvastuu tuli lyhyellä varoitusajalla, koska päivien järjestäjäksi suunniteltu joutui perumaan. Yksinhän EKYL ei olisi millään pystynyt päiviä järjestämään ja rahoittamaan. Koska tilanne oli poikkeuksellinen, Suomen Kotiseutuliitto lähti pääjärjestäjäksi. Mukaan tuli vahvalla panoksella myös Espoon kaupunki, mistä täytyy kiittää. Markkinoin, ideaa erään tilaisuuden yhteydessä sivistystoimen johtaja Sampo Suihkolle, joka innostui asiasta. Siitä se lähti liikkeelle”, myhäilee Perkko.
Museomies kyllästyi busseihin
Perkko on taustaltaan museomies, joka on muun muassa johtanut Suomen kellomuseota, tehnyt arkeologin töitä museovirastossa ja toiminut 25 vuotta museoturvallisuusasiantuntijana Suomen museoille. Kotiseututyö on ollut mukana elämässä jo useamman vuosikymmenen.
”Kyllähän tässä vapaa-ajanharrastuksessa ammattitaustakin on vaikuttanut, sekä oma että perheenpään”, virnistää Perkko ja viittaa vaimoonsa, museoneuvos Mariliina Perkkoon, joka jäi eläkkeelle Espoon museotoimenjohtajan paikalta muutama vuosi sitten.
Kotikaupunkina Espoo on ollut vuodesta 1971, mutta Kirkkonummella syntyneelle ja asuneelle Perkolle Espoo tuli tutuksi jo oppikoululaisena, kun bussimatka kouluun kulki Espoon kautta Helsinkiin. Bussimatkailu ei hävittänyt kotiseutukiinnostusta, mutta joukkoliikenteen käyttö alkoi kyllästyttää.
”Edestakainen matka bussinvaihtoineen tiesi päivittäin 100 kilometrin matkaa. Silloin bussikiintiö tuli täyteen.”
Monta vuosikymmentä Olarin puolesta
Mikko Perkko on ollut mukana Olari-seuran toiminnassa 1980-luvun puolivälistä lähtien.
”Jos olen jossain mukana, niin jotain haluan tehdäkin. Ja kun on mielipiteitä, niin huomataan.”
Niinhän yhdistystoiminnassa tapaa käydä: kun aukaisee suunsa ja heittää ideoita, pääsee takuuvarmasti niitä toteuttamaankin.
”Vuoden 2010 syksyllä kysyttiin, lähtisinkö ehdolle EKYLin puheenjohtajaksi. Yllätyksekseni kannatusta oli niin paljon, että päädyin tähän hommaan.”
EKYLin tehtävänä on muun muassa auttaa jäsenyhdistyksiään edistämällä niiden vaikutusmahdollisuuksia aluettaan koskevissa asioissa ja toimia linkkinä kaupungin virkamiehiin ja päättäjiin. Sama koskee asukasfoorumitoimintaa Espoon seitsemällä suuralueella. Toimintaa koordinoi kuusihenkinen asukasfoorumityöryhmä, jonka jäsenet ovat EKYListä, Espoon Omakotiyhdistysten Keskusjärjestöstä ja Esbobygdens Ungdomsförbundista.
”Suuralueensa asukkaista valitut asukasfoorumien valmisteluryhmät toimivat varsin vapaasti. Kaupunki tukee toimintaa pienellä määrärahalla ja tarjoamalla tiloja”, kertoo Perkko, joka on myös asukasfoorumityöryhmän puheenjohtaja.
Kotiseututyössä voi vaikuttaa olematta poliitikko
Puheenjohtajuudet pitävät Perkon liikkeessä.
”Sehän näiden puheenjohtajan hommien etu on, että saa ja joutuu olemaan jatkuvasti yhteydessä kaupungin elimiin. Kotiseututyö on siitä mukavaa, että siinä saa tehdä aika pitkälti sitä, mitä haluaa ja pystyy myös halutessaan vaikuttamaan oman kaupunginosansa ja koko kaupunginkin kehitykseen. Tässä voi vaikuttaa olematta poliitikko."
Niin kuin monessa muussakin vapaaehtoistoiminnassa, myös kotiseututyössä kaivataan mukaan nuorta väkeä.
”Nuoria pitäisi saada lisää toimintaan. Tässä kuitenkin vaikutetaan oman kotiseudun asioihin: kaikenikäisten näkökulmaa tarvittaisiin”, pohtii Perkko.
Kotiseutupäivät valtaavat Leppävaaran
Suomen Kotiseutuliitto on Suomen suurin kulttuurialan kansalaisjärjestö ja Valtakunnalliset kotiseutupäivät kotiseututyön suurin vuotuinen tapahtuma. Päivillä käsitellään kotiseututyön ajankohtaisia aiheita ja esitellään järjestäjäaluetta.
”Kotiseutupäivien tarjonta vaihtelee sen mukaan, missä ne järjestetään. Espoossa järjestettävät päivät ovat selvästi kaupungin tapahtuma, ei maakunnan. Kaikki tarjolla olevat retketkin suuntautuvat Espooseen.”
EKYL on kotiseutumarkkinoiden vastuujärjestäjä. Markkinoilla esittäytyvät kaupunginosa- ja muut yhdistykset ja tarjolla on työnäytöksiä, käsitöitä ja herkkuja lähialueilta ja maakunnista.
”Ideana on korostaa käsityö- ja ruokaperinnettä; nämä eivät ole mitkään tavalliset markkinat”, kehaisee Perkko.
Opinmäen kampus testissä
Päivillä on myös hengellinen osuutensa. Perinteiseen tapaan ohjelmassa on sekä ortodoksinen aamupalvelus Pyhittäjä Herman Alaskalaisen kirkossa että kaksikielinen jumalanpalvelus Espoon tuomiokirkossa.
Nelipäiväisen tapahtuman hienoin tapahtuma on lauantainen Espoo-Gaala.
”Kun Espoo isännöi edellisen kerran kotiseutupäiviä 1989, juhlatilana oli Dipoli, joka nyt on remontissa. Sopivan tilan löytäminen ei ole ihan yksinkertaista, kun kyseessä on juhla pöytiintarjoiluineen. On hienoa, että saimme juhlatilan Opinmäen kampukselta. Pääsemme testaamaan paikan viikkoa ennen sen varsinaista käyttöönottoa.”
Mikä?
Valtakunnalliset kotiseutupäivät Espoossa.
Milloin?
Elokuun 6.–9. päivä
Missä?
Pääosin Leppävaarassa.
Jaa tämä artikkeli: