Tiukkaa palautetta. Saimi Merenlahti (vas.) ja Maria Ritvala opastavat Pirjo Työrinojaa, kuinka seurakunnan arkiset käytännöt muutetaan ekotehokkaiksi. Kuva: Esko Jämsä
Koululaiset narauttivat seurakunnan ympäristöasioissa
Lauttasaaren ala-asteen ympäristöagentit ja koulun ympäristötoiminnan vetäjä, opettaja Tiina Kilpeläinen kävivät tarkistamassa eli auditoimassa Lauttasaaren seurakunnan ympäristöystävällisyyttä syyskuun lopulla.
Koululaiset kiersivät seurakunnan tiloja ja täyttivät jokaisesta huoneesta raporttilomakkeen, jossa kysyttiin muun muassa energia- ja kierrätysasioita.
Tutkimuksessa havaittiin, että useimmissa huoneissa jätteen lajittelua ei ollut järjestetty asianmukaisesti. Valot paloivat tyhjissä huoneissa, ja jossain tiloissa oli peräti +25,5 astetta lämmintä, kun suositus on korkeintaan +21. Tuuletuskäytännöissäkin huomattiin toivomisen varaa.
Kehuja tuli siitä, että lamput olivat energiansäästölamppuja ja jätekatoksessa oli asianmukaiset säiliöt eri jätejakeille.
– Otamme tutkimusraportin kiitollisina vastaan, vaikka onhan tämä tulos nolo. Olemme jo ryhtyneet toimiin tilanteen korjaamiseksi, vakuuttaa kappalainen Pirjo Työrinoja.
Seurakunnan ympäristöauditointi kuuluu Lauttasaaren ala-asteella jo viisi vuotta jatkuneeseen ympäristökasvatukseen. Opettaja Tiina Kilpeläinen on suunnitellut ympäristöohjelman, jossa jokaisena vuonna kiinnitetään huomiota johonkin ympäristöasiaan.
Kun muutama vuosi sitten koululla paneuduttiin roska-asioihin, lapset kauhistuivat ruokalan yksittäispakattujen voinappien synnyttämän muoviroskan määrää. He laativat asiasta kirjelmän keittiöväelle ja neuvottelujen jälkeen koulussa siirryttiin isompiin voirasioihin.
– Jätteiden lajittelu tuo selvää rahallista säästöä. Jos kaikki keskikokoisessa koulussa syntyvä jäte viedään lajittelemattomana kaatopaikalle, se maksaa vuodessa noin 5 000 euroa. Jos jätteet lajitellaan, säästetään peräti 3 000 euroa jätemaksuissa. Tämä kerrottuna koulujen määrällä tuottaa jo tuntuvat säästöt, Tiina Kilpeläinen muistuttaa.
Lauttasaaren koululaiset ovat käyneet auditoimassa myös Helsingin Energian toimitilat. Kaikki 90 työhuonetta käytiin läpi ja toimitusjohtajakin siirsi kiltisti jalkojaan syrjään, kun lapset tutkivat hänen paperikorinsa sisällön.
– Kun lapsi sanoo, aikuinen ei kehtaa olla kuuntelematta. Koululaisten työstä on käytännön hyötyä yhteisöille ja lapset tuntevat hoitavansa tärkeää tehtävää. Se voimaannuttaa heitä isojen ympäristöhaasteiden edessä, Tiina Kilpeläinen toteaa.
Jaa tämä artikkeli: