Köyhyys nousee hallitusneuvottelujen agendalle
Arkkipiispan köyhyystyöryhmä vetosi ennen vaaleja, että päätöksissä huomioitaisiin heikoimmassa asemassa olevat.
Sunnuntaisissa eduskuntavaaleissa suurimmaksi puolueeksi nousi keskusta. Toiseksi eniten paikkoja keräsivät perussuomalaiset, jotka jättivät taakseen kokoomuksen. Muodostettavaan hallitukseen saattaa nousta myös demarit, jotka jäivät vaaleissa neljänneksi suurimmaksi puolueeksi.
Vaalien alla arkkipiispa Kari Mäkisen koolle kutsuma köyhyysryhmä esitti tulevaan hallitusohjelmaan kirjauksia, jotka tähtäsivät suomalaisten hyvinvointi- ja terveysolojen kaventamiseen. Työryhmän keskeisimpiä linjauksia on, ettei maassamme tehtäisi erillistä köyhyyspolitiikkaa vaan koko yhteiskuntapolitiikkaa tehtäessä olisi otettava huomioon kaikkein heikoimmassa asemassa olevien näkökulma.
Nyt taloustilanne on siinä määrin haastava, että uskon, että näin laajapohjaisen köyhyysryhmän näkökulmat tulevat kuulluksi ja huomioiduksi hallitusohjelmaa tehtäessä.
Tärkeimpänä tavoitteena ryhmä piti työllisyysasteen nostamista. Ryhmässä toivottiin sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä erilaisten tukimuotojen parempaa yhteensovittamista.
Vaikuttavatko köyhyystyöryhmän esittämät ajatukset hallitusohjelmaan, kirkkohallituksen kansliapäällikkö Jukka Keskitalo?
– Tämä on toinen arkkipiispan koolle kutsuma köyhyysryhmä. Edellisen ryhmän raporttia luettiin ja siinä esitetyt näkökulmat olivat mukana keskustelussa. Neljän vuoden takaisesta köyhyysryhmän paperista oli havaittavissa jälkiä hallitusohjelmassa, Keskitalo sanoo.
– Kokonaan toinen kysymys on, että ohjelman toteuttaminen ei onnistunut hyvin. Nyt taloustilanne on siinä määrin haastava, että uskon, että näin laajapohjaisen köyhyysryhmän näkökulmat tulevat kuulluksi ja huomioiduksi hallitusohjelmaa tehtäessä. Nehän eivät ole ainoastaan arkkipiispan köyhyysryhmän esiin nostamia huolia, vaan monet muutkin tahot yhteiskunnassa ovat pitäneet niitä esillä.
Kirkko on pitänyt esillä voimakkaasti sitä, että Suomen kehitysyhteistyön määrärahoja pitäisi nostaa 0,7 prosenttiin bruttokansantulosta. Jukka Keskitalo suhtautuu skeptisesti siihen, että määrärahoja nostettaisiin ainakaan nyt alkavalla vaalikaudella.
– Jotkut puolueet, kuten perussuomalaiset, eivät kannata sitä periaattellisista syistä. Useat muut puolueet eivät näe korostusta nyt mahdollisena taloustilanteen vuoksi.
Vaalin tulos ei Jukka Keskitalon mukaan vaikuta suoranaisesti kirkon asemaan yhteiskunnassa. Kirkolla on jäseniä kaikista puolueista, joten kirkolla on syytä olla toimivat yhteistyösuhteet kaikkiin puolueisiin, myös vaalit voittaneisiin ja todennäköisiin hallituspuolueisiin.
– Muun muassa suurimman vaalivoiton saanut keskusta on periaateohjelmassaan pitänyt kirkkoa oleellisena osana suomalaista kulttuuria ja näkee kristilliset arvot suomalaisen etiikan perustana. Hieman eri painotuksin samaa korostavat useimmat muutkin puolueet. Näyttää siis siltä, että kirkon esillä pitämiä arvoja, asemaa tai toimintaedellytyksiä kohtaan ei ole odotettavissa erityistä kritiikkiä. Päinvastoin arvelen kirkolta odotettavan, että se rakentaa yhteiskuntaa oman sanomansa pohjalta, Keskitalo arvioi.
Arkkipiispan köyhyysryhmässä oli mukana Akava, EK, SAK, STTK, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Kuntaliitto, Suomen Yrittäjät, sosiaali- ja terveysalan kattojärjestö SOSTE, Työttömien valtakunnallinen yhteistoimintajärjestö, Mielenterveyden keskusliitto, Työterveyslaitos ja Helsingin Diakonissalaitos. Esityksen ovat lisäksi allekirjoittaneet lapsiasiavaltuutettu ja Takuu-Säätiö.
Jaa tämä artikkeli: