Kristityt omivat Israelin
Rohkea raivaajakansa. Suomalaiset samaistuvat voimakkaasti Israeliin, jonka historiassa nähdään yhtymäkohtia Suomen itsenäistymiseen.

Rohkea raivaajakansa. Suomalaiset samaistuvat voimakkaasti Israeliin, jonka historiassa nähdään yhtymäkohtia Suomen itsenäistymiseen.

Kristityt omivat Israelin

Raamatun ja Israelin valtion suhteesta pitäisi keskustella avoimesti.

Teksti Maria Palmusaari
Kuva Paula Laajalahti

Eletään kevättä 2004. Poliittisen historian opiskelija Timo Stewart vierailee ensimmäistä kertaa Jerusalemissa, jossa hän kohtaa suomalaisia kristittyjä. Heistä moni sanoo vierailevansa maassa, jonka Jumala on tarkoittanut juutalaisille. Kristityt järjestävät tilaisuuksia, joissa rukoillaan Israelin puolesta. Myöhemmin jotkut jopa lähtevät Israelin armeijan tukikohtiin vapaaehtoisiksi.

Miksi tämä vuonna 1948 syntynyt valtio tuntuu olevan monelle suomalaiselle kristitylle niin tärkeä? Nämä kysymykset alkoivat kiinnostaa Stewartia. Hän asui ja työskenteli Jerusalemissa useita vuosia.

Nyt ensimmäisestä Jerusalem-vierailusta on kulunut yli kymmenen vuotta. Sen synnyttämän ajatusprosessin tuloksena on syntynyt esitarkastettavana oleva väitöstutkimus suomalaisen kristillisen sionismin aatehistoriasta.

Kristillisen sionismin lähtökohta on tulkinta, jonka mukaan toisen maailmansodan jälkeen brittiläisten hallinnoimalle Palestiinan alueelle syntynyt Israelin valtio löytyy jo Raamatusta.

Kristillistä sionismia esiintyy ympäri maailmaa protestanttisten kristittyjen keskuudessa, mutta Suomessa se on väestömäärään nähden suhteellisen yleistä.

– Suomalaisen tilanteen tekee kiinnostavaksi se, miten valtavirtaan kristillinen sionismi on täällä päässyt.

Ilmiötä selittää teologisten tekijöiden lisäksi historia. Nykyisen Israelin valtion kertomus on esitetty tavalla, joka muistuttaa Suomen omaa itsenäistymiskertomusta. Israeliin on samastuttu laajemmin kuin pelkästään uskonnollisesta viitekehyksestä käsin.

– Israelin juutalaiset nähtiin pienenä rohkeana raivaajakansana, joka loi Jumalan avustuksella itselleen kodin puolustautumalla itäisiä vihollisheimoja vastaan, Timo Stewart selittää.

Yksi syy kristillisen sionismin yleisyyteen on, että niin kutsuttu viides herätysliike ei eronnut kirkosta erilliseksi ryhmäkseen vaan jäi vaikuttamaan sen sisälle. Viidesläisyys on nimitys 1900-luvun puolivälissä syntyneelle herätyskristillisyydelle, jonka sisällä kristillinen sionismi on erityisen yleistä.

– Kristillisen sionismin edustajia löytyy paljon myös kirkon viroista, Stewart kertoo.

Kristillisessä sionismissa on kyse paitsi uskonnosta myös politiikasta.

– Nähdäkseni kyse on politiikasta silloin, kun puhutaan olemassa olevasta valtiosta ja asetetaan se erityisasemaan. Etenkin, kun tämä valtio on kiinni vaikeassa konfliktissa, Timo Stewart selittää.

Uskonnollinen ulottuvuus on kuitenkin kristillisen sionismin kantava voima.

– Ytimessä on ajatus, että Israelin valtio todistaa Raamatun olevan oikeassa, Stewart sanoo.

Juuri tämä tekee asiasta puhumisen vaikeaksi kirkon sisällä.

– Usein vaikuttaa siltä, että puhuttaessa Israelista ei oteta kantaa ainoastaan politiikkaan, vaan myös kysymykseen Raamatun luotettavuudesta. Kirkossamme on käyty kovaakin debattia vaikeista teologisista kysymyksistä kuten naispappeudesta. Kuitenkaan Raamatun ja Israelin valtion suhteesta ei ole juuri puhuttu, Stewart sanoo.

Jos uskonnollisesta ulottuvuudesta ryhdytään keskustelemaan, myös poliittisista kysymyksistä on helpompi puhua.

– Toivottavasti tutkimukseni herättää keskustelua kirkossa ja kristillisissä järjestöissä siitä, voidaanko Raamattua käyttää nykyisten poliittisten tilanteiden tulkinnassa sekä siitä, miten Israelin valtio nähdään.

Timo Stewart puhuu aiheesta lisää Suomen Lähetysseuran Lähi-itää koskevan luentosarjan luennolla 31.3. Lisätietoja: www.suomenlahetysseura.fi

Jaa tämä artikkeli: