Krohnin Johannespassio Leppävaarassa
Talvisodan pommituksilta turvaan sisämaahan evakuoitujen helsinkiläisten joukossa olivat Ilmari Krohn ja hänen puolisonsa Hilja Haahti. Jo yli 70-vuotias Krohn ryhtyi turvapaikassaan sävellystyöhön. Lyhyessä ajassa syntyi Johanneksen evankeliumin kärsimyskertomukseen, lukuihin 17–19 pohjautuva passio.
Jo vuosikymmeniä oli Helsingissä kuultu Heikki Klemetin suomentamaa Bachin Matteus-passiota. Mutta suomalaiset säveltäjät eivät vielä olleet tarttuneet passioteksteihin. Tämän otti tehtäväkseen Ilmari Krohn (1867 – 1960), tutkija, urkuri ja säveltäjä. Raamatullisia aiheita hän oli säveltänyt jo aiemmin oratorioissaan. Ja koko Psalmien kirjan hän sävelitti myöhäisinä vuosinaan.
Passiomusiikin historiasta Heinrich Schütz ja Johann Sebastian Bach olivat Krohnille läheisiä. Mutta hän ei jäljitellyt heitä, vaan loi passion, jota itse kutsuu sävelletyksi jumalanpalvelukseksi. Niinpä mukaan tuli Vanhan testamentin lukukappaleita, liturgisia osuuksia, yhteisesti laulettavia virsiä, ja päätteeksi Krohn sijoitti vielä saarnan. Passio oli kuin hiljaisen viikon jumalanpalvelus.
Baritonit äänessä,
urut perussoittimena
Tietynlainen tummuus myös hallitsee passion sointikuvaa, kertoo passion johtaja Martti Laitinen. Evankelistan, Pilatuksen ja Jeesuksen osia laulavat ovat kaikki baritoneja. Perussoittimena on urut, ja jousiorkesteri tulee mukaan kohdissa, joissa draama tarvitsee lisää tehoa.
Lauluosuuksien rytmiikka seuraa tarkalleen suomen kielen painoja ja tajulaajuuksia. Melodiikassa kuvaillaan tekstiä Krohnille ominaisin keinoin: jokaisella intervallilla on oma merkityksensä tekstin tulkinnassa. Sävelaiheet eivät kuitenkaan muodosta mieleen jääviä melodioita. Aarioita Krohnin passiossa ei ole lainkaan.
Ensimmäisen kerran Krohnin passio kuultiin liki 70 vuotta sitten pitkäperjantaina 1943 Helsingin Johanneksen kirkossa. Teoksen johti tuolloin Armas Maasalo. Väkeä oli vähän ja kommentit olivat kohteliaan pyöreät.
Krohnin passiosta ei tullut pysyvää osaa passioiden esitysperinteeseen. Vasta 1970-luvulla passion otti esille Erkki Pullisen johtama Wiipurilaisen Osakunnan Laulajat, joka myös teki passiosta äänitteen. Myös 80-luvulla passiota esitettiin Järvenpäässä.
Espoolaisilla on harvinainen tilaisuus kuulla ensimmäinen suomalainen passio tiistaina 3. huhtikuuta kello 19 Leppävaaran kirkossa.
Teoksen esittävät Hannu Niemelä, Erkki Rajamäki ja Kullervo Latvanen, baritoni, Kallion Kantaattikuoro ja Leppävaaran Kirkon Kamarikuoro, Ensemble Krohn, Pauliina Hyry, urut, liturgina Samuli Korkalainen, musiikin johto Martti Laitinen.
Teos kestää 90 minuuttia, vapaa pääsy.
Jaa tämä artikkeli: