Turha toivo. Kalastusopas Ari Paatajan mukaan rysillä tapahtuva särkikalojen poisto saattaa olla järkevää, jos petokalat päästetään pyydyksestä elävänä takaisin. Paataja pilkki Pikkalanlahdella vain valokuvaajan pyynnöstä. Paatajan mukaan alueen kuhakanta on tuhottu voimaperäisellä ammattikalastuksella.
Kuhat katosivat
Pikkalanlahden kuhakannan häviämisestä käydään katkeraa väittelyä. Rysillä tapahtuva poistokalastus tulee merenlahtiin.
Teksti Tommi Sarlin
Kuva Esko Jämsä
Kirkkonummen ja Siuntion rajalla sijaitsevalla Pikkalanlahdella järjestettiin vuosina 2010–2011 Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen (Rktl) pilottihanke, jossa tutkittiin ”vajaasti hyödynnetyn kalan käytön” edistämistä. Poistokalastusta on hankkeen jälkeen tehty osana kansallista poistokalastusjärjestelmää.
Hankkeessa selvitettiin särkikalakantoja ja niiden hyödyntämistä sekä pyynnin kannattavuutta. Hanke tuotti taustatietoa muun muassa siitä, kuinka ammattikalastajat voivat puhdistaa rehevöityneitä merenlahtia ravinteista särkikaloja pyytämällä.
Ravinteiden poisto kalastuksella on yksi valtioneuvoston suosittamista Itämeren hoitotoimista, joita tehostetaan. Pilottihanke sai Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta liki 300 000 euroa. Pääosa hankkeesta toteutettiin Saaristomerellä, jossa toimi kahdeksan hankkeen yhdeksästä yrityskumppanista.
Kuhalahtena tunnetun Pikkalanlahden monet kalakannat ovat kirjanpitokalastajien saaliiden mukaan pienentyneet voimakkaasti. Kuhien määrä kääntyi laskuun vuonna 2007. Kalasaaliit ovat heidän mukaansa heikentyneet selvästi poistokalastushankkeeseen kuuluneen rysäkalastuksen tulon jälkeen. Rktl:n viistokaikuluotaus vuodelta 2011 osoitti, että hehtaarilla oli noin 200 kiloa kalaa, josta noin 130 kiloa oli särkikaloja.
Kalastusmatkoja tarjoava kirkkonummelainen yrittäjä Ari Paataja on vakuuttunut, että Pikkalanlahden kuhakanta on romahtanut. Tämä johtuu liian voimakkaasta ammattikalastuksesta, joka on jatkunut alueella jo 20 vuotta. Hänen yrityksensä on tarjonnut kalastuselämyksiä myös Pikkalanlahdella.
– En ole enää viiteen vuoteen vienyt sinne asiakkaitani kalaan, koska siellä ei ole pyydettävää.
Inkoolainen ammattikalastaja Klaus Berglund toimi pilottihankkeen kalastajana. Paatajan mukaan Berglund verotti lahden petokaloja jo 1990-luvulla talviverkoilla, jolla oli mittaa liki viisi kilometriä.
– Vuonna 1997 lahdelta nousi peräti 60 000 kiloa kuhaa, tietää Paataja kertoa.
Lopullisen niitin lahden petokaloille antoivat Paatajan mukaan rysät, joita oli Rktl:n pilottihankkeen aikana vuonna 2011 Pikkalanlahdella ja sen ulkopuolella yhteensä 14. Paatajan mukaan rysiä on ollut myös luonnonsuojelualueella sekä Siuntionjoen suulla.
Luvat rysille ovat myöntäneet vesien omistajat. Jokisuun lähellä sijoitetut rysät vaativat lisäksi Uudenmaan Ely-keskuksen poikkeusluvan, joita Kirkkonummen-Porkkalan kalastusalue on puoltanut. Luvat myönnettiin kalastusalueen suosituksesta viidelle rysälle. Kun Ely-keskus teki alueella syyskuussa tarkastuksen, lahdella oli kuusi rysää. Asiasta tehtiin tutkintapyyntö poliisille.
Kuhakannan romahtamisessa ei Pikkalanlahdella ole Paatajan mukaan kyse luontaisesta vaihtelusta.
– Kuhakannat ovat Espoon ja Inkoon puolella varsin hyvässä kunnossa.
Jotta arvokalojen kannat saataisiin taas kuntoon, petokaloja pitäisi suojella. Paataja yhtyy kalataloustieteen professorin Hannu Lehtosen lausuntoon, jonka mukaan kuhan alamitta pitäisi nostaa 45 senttiin ja verkon pienin silmäkoko tulisi nostaa 60 milliin.
Rysäpyynti todettiin pilottihankkeessa kannattavaksi, jos kalaa viedään ulkomaille teollisuuden raaka-aineeksi ja sivusaaliina saadaan arvokalaa. Runsas 80 prosenttia saaliista oli särkikaloja, mutta kaksi kolmannesta saaduista tuloista tuli arvokaloista.
Rktl antoi 31.1. Ely-keskukselle lausunnon Pikkalanlahden tilaan vaikuttavista tekijöistä. Tutkijoilla on käytössään ammattikalastuksen saalistietoja alueelta, joka ulottuu Helsingistä Inkooseen. Tätä yksityiskohtaisempaa tietoa juuri Pikkalanlahdelta ei ole.
Lausunnon mukaan kalastuksella ei todennäköisesti ole vaikutusta lahden kuhakannan uusiutumiseen. Näyttöä ei ole, että kuhakanta kärsisi ammattikalastuksesta. Raportin mukaan yksittäisen tekijän vaikutusta tiettyyn kalakantaan on vaikea arvioida. Rktl suosittaa rysäpyyntiä verkkopyynnin sijaan muun muassa siksi, että alamittaiset kuhat ja taimenet voidaan vapauttaa siitä elävinä.
– On käsittämätöntä, että Rktl ottaa näin vahvan kannan, vaikka sillä ei ole tutkimustietoa Pikkalanlahdesta. Kirjanpitokalastuksesta käy kuitenkin ilmi, että kuhien yksikkösaaliit ovat romahtaneet vuoden 2008 jälkeen 88 prosentilla, Ari Paataja kommentoi.
Klaus Berglund ei antanut Kirkko ja kaupungille haastattelua. Hän on tehnyt poliisille tutkintapyynnön Ari Paatajan väitteistä.
Helsingin vesillä ei olla aloittamassa särkikalojen poistokalastusta. Jos sellaiseen ryhdytään, kalastusalue palkkaa siihen oman kalastajan. Helsingin kaupungin kalastuspäällikön Matti Mielosen mukaan näin varmistetaan, että toiminta pysyy hallittuna. Rysät ovat kuitenkin toden teolla tulossa merenlahtiin.
– Verkkokalastus on romahtanut, koska hylkeet rikkovat verkkoja ja vievät kalat, Mielonen sanoo.
Jaa tämä artikkeli: