Kuinka eettistä suklaata syöt? – Kestävän kaakaon kysyntä kasvaa
Kaakaoahdistus. Sertifioitu suklaa on eettisesti varmin valinta. UTZ, Rainforest Alliance ja Fairtrade (Reilu kauppa) lupaavat, ettei lapsityövoimaa käytetä. Kuva: liveostockimages

Kaakaoahdistus. Sertifioitu suklaa on eettisesti varmin valinta. UTZ, Rainforest Alliance ja Fairtrade (Reilu kauppa) lupaavat, ettei lapsityövoimaa käytetä. Kuva: liveostockimages

Kuinka eettistä suklaata syöt? – Kestävän kaakaon kysyntä kasvaa

Julkinen paine pakottaa monet suklaabrändit pyrkimään eroon lapsityövoiman käytöstä ja ihmiskaupasta. Kuluttajan kannattaa suosia sertifioitua suklaata.

Punaisiin folionuttuihin puetut suklaapukit vilkuttavat asiakkaille konvehtirasioiden keskeltä. Suklaahyllyn edessä kuluttaja kohtaa valintojen vaikeuden: vaihtoehtoja on halpamerkeistä luksusbrändeihin ja suomalaisyrityksistä jättimäisiin kansainvälisiin ketjuihin.

Suklaan pääraaka-aineen kaakaon alkuperästä kiinnostuneelle valinta on sitäkin kinkkisempi – tietoa tarjotaan niukalti jos ollenkaan. Yhä useampi länsimainen kuluttaja haluaisi kuitenkin eettisesti tuotettua suklaata.

"Kaakaontuotannon suurimpia ongelmia ovat edelleen lapsityövoiman hyväksikäyttö ja siihen liittyvä ihmiskauppa, jotka johtuvat viljelijöiden äärimmäisestä köyhyydestä", sanoo vt. toiminnanjohtaja Anna Ylä-Anttila Eettisen kaupan puolesta ry:stä.

Köyhyys linkittyy myös muihin vakaviin ongelmiin, kuten vaarallisiin työoloihin, aliravitsemukseen ja lukutaidottomuuteen. Viljelijät eivät juuri pysty vaikuttamaan toimeentuloonsa, vaikka olosuhteet kaakaon viljelylle ovat otolliset vain rajallisella alueella.

Kaakaokaupan voimakas keskittyminen tekee tilanteesta erityisen hankalan.

"Hyvin rajallinen määrä isoja yrityksiä jalostaa kaakaopapuja lähinnä Euroopan ja Amerikan markkinoille, ja niillä on suhteettomasti valtaa tässä bisneksessä. Kuluttajat tai yrityksetkään eivät tiedä, mistä kaakao tulee", Ylä-Anttila sanoo.

Sertifikaateissakin on puutteita

Vastuullista kaakaontuotantoa yritetään edistää sertifikaateilla. Viljelijöille maksetaan sertifioidusta kaakaosta lisähintaa, ja vastuullisuusjärjestelmät asettavat kriteerejä esimerkiksi työoloille.

Kansainväliset sertifikaatit UTZ, Rainforest Alliance ja Fairtrade eli Reilu kauppa painottavat kukin hieman eri kriteerejä, mutta lupaavat, ettei tuotannossa käytetä lapsityövoimaa.
 

Isoilla yrityksillä on suhteettomasti valtaa kaakaobisneksessä."

Anna Ylä-Anttila
 

Sertifikaatit perustuvat kolmannen osapuolen säännöllisesti tekemiin auditointeihin tiloilla. Yritykset ovat tuoneet markkinoille myös omia vastuullisuusmerkintöjään, mutta kansalaisjärjestöt suhtautuvat niihin kriittisesti, jos toimintaa eivät valvo ulkopuoliset tahot.

Kolmannenkin osapuolen tekemissä arvioinneissa on puutteensa. Eurooppalaisten kansalaisjärjestöjen Kaakaobarometrin mukaan tarkastukset ilmoitetaan viljelijöille usein etukäteen, ja auditoijat saattavat katsoa vikoja läpi sormien

Sertifioiduiltakin farmeilta on paljastunut esimerkiksi lapsityövoiman hyväksikäyttöä.

Sitova lainsäädäntö olisi tarpeen

Sertifikaatit ovat aukoista huolimatta kuluttajalle toistaiseksi eettisesti varmin valinta suklaahyllyllä, ja Ylä-Anttila toivoo kauppaketjujen lisäävän sertifioitujen tuotteiden valikoimaa.

Julkinen paine onkin jo muuttanut alaa. Sertifioidun suklaan määrä kasvaa, ja Kaakaobarometrin mukaan pääosa suurista toimijoista Mondelçzia ja Nestléä lukuun ottamatta lupaa käyttää vain vastuullisesti tuotettua kaakaota vuoteen 2020 mennessä.

Lisäksi eurooppalaiset suklaanvalmistajat kehittävät vastuullisen ja jäljitettävän kaakaon kansainvälistä standardia, joka ei tosin sido toimijoita.

Suomessa Pandan tavoitteena on käyttää vain sertifioitua kaakaota vuodesta 2020 eteenpäin, ja Fazer sanoo käyttävänsä pelkästään vastuullisesti tuotettua kaakaota ensi vuodesta alkaen.

Helsingin seurakuntayhtymän ympäristöasiantuntija Elina Hienonen arvioi, että seurakunnat ostavat melko vähän suklaata, ehkä muutaman rasiallisen tai levyn vuodessa seurakuntaa kohti. Osa suosii Reilua kauppaa ja osa Fazeria, mutta toisinaan hinta tai saatavuus ratkaisee.

"Esimerkiksi Tapiolan seurakunta ja Esbo svenska församling hankkivat vain vähän suklaata, koska se on niin yleinen allergeeni. Myös Olarissa ostetaan todella harvoin suklaata juuri allergiasyistä. Mutta kun hankitaan, hankitaan mahdollisuuksien mukaan Reilun kaupan suklaata", Hienonen kertoo sähköpostitse.

Ylä-Anttila toivottaa tervetulleeksi kaikki aloitteet kaakaoalan kehittämiseksi. Vapaaehtoisuuden sijaan hän vaatii kuitenkin sitovaa lainsäädäntöä.

"Kauppa on kansainvälistä, eli lainsäädännön pitäisi olla sitä myös."
 

Sertifikaatti, hinta ja saatavuus ratkaisevat seurakuntien suklaahankinnat

Pääkaupunkiseudun seurakunnissa ihmisille tarjotaan suklaata lähinnä pääsiäisen tai joulun aikaan, eikä juuri muulloin, kertoo seurakuntayhtymien ympäristöasiantuntija Elina Hienonen.

Helsingissä esimerkiksi Haagan ja Mikaelin seurakunnissa suositaan Reilua kauppaa. Johannes församling ei hanki lainkaan suklaata.

Mikaelin seurakunnassa on hankittu Reilun kaupan suklaata muun muassa Reilun kaupan aamiaishetkelle. Pakilassa suklaata hankitaan lähinnä pääsiäisenä, jolloin lapsille tarjotaan minimunia.

"Yleensä edullisuus ratkaisee, mutta Pakilan seurakunnassa pyritään käyttämään eettisesti valmistettuja tuotteita, kuten Reilun kaupan, jos sitä on tarjolla", Hienonen kertoo.

Roihuvuoressa ja Herttoniemessä suklaata tarjoillaan harvoin, mutta kun tarjoillaan, se on luultavasti Fazeria.

"Kannelmäessä ei juuri osteta suklaata. Jos joitakin rasioita on ostettu, niin valitettavasti ei ole mietitty sertifiointeja."

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää: