Kuinka kärsimysvirret koskettivat?
Runoilija Niilo Rauhala kertoi to 2.4. Hämeenkylän kirkossa kärsimysvirsistä. Rauhalaa kuuntelemassa ja virsiä laulamassa oli monta sataa henkeä.
Päivi Riekki, 27
Mistä tiesit tulla virsilauluiltaan?
— Kävin keskiviikkona seuroissa Helsingin Rauhanyhdistyksellä, ja kuulin siellä illasta. Asun Puistolassa, enkä ole ennen käynyt Hämeenkylän kirkossa. Muukin kuin perinteinen kirkkorakennus voi olla kaunis. Oli kiinnostavaa katsella täällä monenlaisia pääsiäiseen liittyviä abstrakteja taideteoksia.
Mikä illan virsistä on suosikkisi?
— Olisin odottanut vähän tutumpia virsiä, vaikka hyvähän on tutustua oudompiinkin. Minulle mieluisin oli vanhastaan tuttu virsi 71 Laupias Jeesus, minkä rikkomuksen teit. Sen sävel on tosi kaunis, ja kieli voimakasta ilmaisua. Muistan laulaneeni virttä monta kertaa aikaisemmin.
Pisteillä 1–5, kuinka yhteislaulu sujui?
— Annan 4+ pistettä yhteislaulun voimalle, vaikka itse vähän välillä hapuilinkin.
Vesa Kunnari, 36
Mistä tiesit tulla virsilauluiltaan?
— Tuli henkilökohtainen kutsu. Sen lähetti Hämeenkylän seurakunnassa työskentelevä pastori Matti Hyry, jonka kanssa olemme ystäviä. Ilta kiinnosti minua siksikin, että olen harrastanut ikäni klassista musiikkia. Se, että illan lauluista tehdään oikein CD, oli yllätys, vaikka kutsussa kerrottiin, että äänittämisen takia pitää varautua olemaan ajoissa paikalla ja myös hiljaa.
Mikä illan virsistä on suosikkisi?
— Virrestä 63 Oi rakkain Jeesukseni minulle tulee mieleen lapsuus ja hyvät, lämpimät muistot. Tuntuu kuin ala-asteen luokanopettajani olisi laulanut tätä virttä aamunavauksessa joka päivä.
Pisteillä 1–5, kuinka yhteislaulu sujui?
— Annan 4 pistettä. Odotin tuttuja pääsiäisajan evergreenejä, vaikka teemaksi olikin rajattu kärsimys.
Niilo Rauhala, 72
Mitä ovat kärsimysvirret?
— Kärsimysvirsien keskeinen aihe on Jeesuksen risti. Sen varsinainen sanoma on Jumalan rakkaus. Jumalan rakkaus perustuu siihen, että Jeesus sovitti syntimme ristillä. Jeesuksen kuolema versoo elämää: hänen rakkautensa antaa meille voimaa ja alttiutta rakastaa ja palvella toisia, kantaa toistemme kuormia.
Mikä illan virsistä on suosikkisi?
— Sitä on vähän vaikea valita. Monumentaalisen virren 58 Kas Karitsata Jumalan sanoma on syvä. Paul Gerhardtin 1600-luvulla kirjoittamat sanat ovat runolliset, yhtä aikaa herkät ja väkevät. Virren haltioitunut riemu ja ylistys kantaa rakkauden sanomaa, joka murtaa kuoleman.
Pisteillä 1–5, kuinka yhteislaulu sujui?
— Annan 5 pistettä voimalliselle, innostuneelle ja sisäistyneelle laululle.
Jaa tämä artikkeli: