Jaana Marjanen on oivaltava teologi, joka on samalla ihmisläheinen ja helposti lähestyttävä. Kuva: Matti Karppinen
Kuka heistä on ensimmäinen naispiispa?
Kirkko ja kaupunki kysyi, kuka voisi olla maan ensimmäinen naispiispa. Vastauksista erottui neljä kärkinimeä.
Irja Askola, Pauliina Kainulainen, Heli Pruuki ja Jaana Marjanen saivat kannatusta kyselyssä, jossa tiedusteltiin kirkon elämää tuntevilta henkilöiltä sopivaa naista piispaksi. Askola ja Kainulainen saivat kuusi mainintaa, Pruuki neljä ja Marjanen kolme.
Yhden maininnan kyselyssä saivat myös Leena Huovinen, Johanna Koivisto, Heli Aaltonen, Eeva Kemppi-Repo, Leena Heinonen, Leena Alatalo ja Hilkka Olkinuora.
Ensimmäiseksi naispiispaksi kelpaisi myös Sund-Vårdön kirkkoherra Juanita Fagerholm-Urch, 55, joka on ehdolla syyskuussa käytävässä Porvoon piispan vaalissa.
Askolassa yhdistyvät herkkyys ja vahvuus
Espoon hiippakuntasihteeri, pastori Irja Askola, 57, kykenee kantamaan ensimmäiseen naispiispaan kohdistuvat odotukset.
”Askolassa yhdistyvät pehmeys ja herkkyys, kuten runous, taiteellinen silmä, jatkuvat pohdiskelut ihmiselämän ihmeellisyyksistä, ja ymmärrys reaalipoliittisesta maailmasta, jossa vikisijät saatetaan äkkiä pelata syrjään. Askolalla on määrätietoinen näkemys vallankäytöstä kirkossa”, eräs Askolaa kannattava perustelee.
Kainulainen tuo älyä kirkkoon
Kontiolahdella asuva pastori ja teologian tohtori Pauliina Kainulainen, 41, on oppinut ja älyllinen. ”Järki ja äly on lokeroitu positivistisen ja teknokraattisen maailmankatsomuksen ominaispiirteiksi, jolloin uskonnosta tulee hömppäkokemuksellisuutta ja siltä putoaa älyllinen vetovoima. Kainulainen on sitoutunut sekä älyllisyyteen että kirkkoon, mikä on poikkeuksellista”, eräässä perustelussa mainitaan.
Pruuki on moderni teologi
Lahden seurakuntayhtymässä toimiva perheneuvoja Heli Pruuki, 40, on väitellyt sosiaalietiikasta. Hän on moderni teologi, joka on sekä älykäs että herkkävaistoinen päättäjä.
”Pruuki on osoittanut kirkon nuorisotyössä hallitsevansa käytännön ja teorian, ja hän kykenee kommunikoimaan 2000-lukulaisille siitä, mistä kristinuskossa on kysymys”, Pruukia kehutaan.
Marjanen tuntee hallinnon kuin käsilaukkunsa
Puijon seurakunnan kirkkoherra, lääninrovasti Jaana Marjanen, 53, tuntee kirkollisen hallinnon kuin oman käsilaukkunsa. ”Marjanen on rohkea ja ajatteleva. Hän ei myöskään arkaile avata suutaan. Hänellä on myös monipuolinen näkökulma Suomeen, vihittiinhän hänet papiksi Ruotsissa, jossa hän ehti maistella myös sikäläistä toimintakulttuuria”, Marjasesta sanotaan.
Naiset ovat lahjakkaita ja monitaitoisia
Muita kyselyssä esiin nousseita naisia pidetään rohkeina, avoimina, empaattisina ja älykkäinä. Turun arkkihiippakunnan kasvatusasiainsihteeri Heli Aaltonen, 52, on kyvykäs teologi. Myös Suomen Lähetysseuran viestintäjohtaja Eeva Kemppi-Repo, 58, on näkemyksellinen teologi, jolla on laajat kontaktit. Pakilan seurakunnan pastorilla Leena Heinosella, 52, on laaja kokemus kirkon toiminnasta ja hallinnosta.
Helsingin seurakuntayhtymän oppilaitospastori Leena Huovinen, 46, on rohkea edelläkävijä ja toisten tukija. Pornaisten vt. kirkkoherra Leena Alatalo, 34, on johtaja, joka uskaltaa sanoa mielipiteensä suoraan ja rehellisesti mutta silti rakentavasti.
Tampereen ruotsalaisen seurakunnan kirkkoherraa Hilkka Olkinuoraa, 61, pyydettiin Tampereen piispanvaalissa ehdolle, mutta hän ei suostunut.
Piispanpaikkoja avautuu runsaasti
Piispaksi vihittävän tulee olla pappi. Vaalissa voivat äänestää hiippakunnan papit ja lehtorit sekä maallikkovalitsijat, joita on yhtä monta kuin pappeja ja lehtoreita. Lisäksi äänioikeus on maallikkoedustajilla, jotka on valittu hiippakunnasta kirkolliskokoukseen. Myös tuomiokapitulin asessori ja maallikkojäsen saavat äänestää.
Seuraavan viiden vuoden aikana tullee Porvoon vaalin lisäksi yhteensä neljät piispanvaalit, jotka ovat Turussa, Espoossa, Helsingissä ja Kuopiossa.
Tekstit: Tommi Sarlin ja K&k:n työryhmä
tommi.sarlin (a) kotimaa.fi
Jaa tämä artikkeli: