Kuka on tuo vanha akka?
”Mikäs kiire sinulla on? Kun katsoo elämää taaksepäin, päivät sen kun lisääntyvät!” Tiina Pystysen Jos ei lintu laula sinulle, laula sinä linnulle sisältää hirtehisen huumorin ryydittämiä kuvapakinoita vanhenemisesta. Heti kirjan alussa naurava luuranko tervehtii hyytävästi: ”Morituri te salutant. Kuolemaan menevät tervehtivät sinua.”
Iän kertymiseen liittyy tunnetusti raastavia tuntemuksia, jotka Pystynen onnistuu siirtämään osuviksi kuviksi teksteineen. Piirrosten nainen kauhistelee isoa vatsaansa ja toteaa: ”Ainoa intohimo, joka ei häviä, on taipumus herkutteluun.” Ulkonäön rapistuminen koettelee minäkuvaakin: ”Tuo vanha akka joka katselee minua peilistä. Voinko se olla minä?”
Vanheneminen vaikuttaa terveyteen, työssä jaksamiseen ja usein myös parisuhteeseen: ”Missä ne ovat, ne kuutamossa haaveellisina kulkevat rakastavaiset? Pelkkiä vihollisuuksia! Kuka näitä viitsii valaista!” Nainen vaatii, että mies puhuisi parisuhteen ongelmista, mutta tämä keskittyy mieluummin postikorttiharrastukseensa.
Vaikeinta monelle ikääntyvälle on kuoleman lähestyminen, mutta Pystysen suhde siihenkin on lempeän ironinen. ”Olen alkanut odottaa kuolemaa. Sillä tavalla jännittyneenä. – Samalla tavalla kuin nuorena odotin rakkautta.”
On mahtavaa, jos ihminen osaa iässä kuin iässä nauraa itselleen. Pystynen antaa ymmärtää, että elämää ei kannata ottaa liian ryppyotsaisesti ja että on parempi suhtautua vanhenevaan itseensä armahtavasti.
Marjo Kytöharju
Tiina Pystynen: Jos ei lintu laula sinulle, laula sinä linnulle. WSOY 2013.
Jaa tämä artikkeli: