Kuka uskaltaa olla "huume-ehdokas"?
Kristilliset yhteisöt ovat tehneet haittoja vähentävää päihdetyötä niin kauan kuin päihteitä on käytetty ongelmallisesti. Ne ovat ruokkineet, pukeneet, asuttaneet, pesseet ja hoivanneet syrjäytyneitä ja sairaita päihteiden käytöstä ja muista haitallisista elintavoista huolimatta. Tällöin haittojen vähentämistä kutsuttiin lähimmäisenrakkaudeksi.
Vasta 1980-luvulla syntyi käsite haittojen vähentäminen. Tämä on sekä politiikkaa että joukko käytännön toimenpiteitä, joilla pyritään edistämään huumeita käyttävien lähimmäistemme terveyttä ja hyvinvointia.
Käytännön tasolla riippuvuutensa kourissa olevien auttamiseksi löytyy nykyään muitakin menetelmiä kuin perushoiva ja rukous. Tutkimuksin on pystytty todentamaan, että opioidikorvaushoito ja matalan kynnyksen terveysneuvonta vähentävät terveydellisiä ja sosiaalisia haittoja inhimillisesti ja kustannustehokkaasti.
Kuntavaalit lähestyvät. Mistä puolueesta löytyisi se ehdokas, jonka vaalipuheissa nämä hiv:n ja C-hepatiitin sekä muiden vakavien terveyshaittojen suurimpaan riskiryhmään kuuluvat henkilöt tulisivat näkyväksi? Kuka uskaltaa lähteä huume-ehdokkaaksi?
Mervi Holm
projektikoordinaattori
A-klinikkasäätiö
Huumehaitta-hanke
Jaa tämä artikkeli: