Uutta otetta. Kulosaaren yhteiskoulun rehtorin Lauri Hallan mukaan opetussuunnitelmassa määritellään ne oppisisällöt, joita eri aineissa tulee vähintään opiskella. Opetusryhmien muodostaminen on puolestaan opetusjärjestely, josta koulut voivat päättää itsenäisesti.
Kulosaaressa kehitetään uskonnonopetusta
Yläkoululaisille kaavaillaan uskonnonopetusta, johon kaikki oppilaat voisivat osallistua soveltuvin osin.
Teksti Tommi Sarlin
Kuva Matti Karppinen
Helsingin Kulosaaren yhteiskoulussa suunnitellaan uskonnonopetusta, jossa kaikki yläkoululaiset uskontoon katsomatta opiskelisivat opetussuunnitelmiensa samat sisällöt yhdessä.
Perusopetuslain mukaan uskonnonopetus järjestetään oman uskonnon opetuksena, jossa eri uskontokuntiin kuuluvat tai elämänkatsomustietoon osallistuvat oppilaat opiskelevat omia oppisisältöjään.
Kulosaaressa eri oppiaineita opetettaisiin samassa tilassa, kun opetussuunnitelman mukainen sisältö on yhtenevä. Oppiainetta voitaisiin opettaa yhdessä myös silloin, jos opetuksen eriyttäminen pystytään järjestämään samassa opetustilassa.
Rehtori Lauri Hallan mukaan ryhmiä eriytettäisiin vain sen verran kuin on välttämätöntä.
– Se sekä laajentaisi ja syventäisi oppimista, kun uskonnot uskontotunneilla kohtaisivat, Halla sanoi Nykypäivässä tammikuussa.
Kirkko ja kaupungin haastattelupyyntöön Halla ei suostunut, koska opetus on vasta suunnitteilla. Siitä saa hänen mukaansa paremman käsityksen ensi lukuvuonna, jolloin opetus käynnistyy. Hallan mukaan Kulosaaressa opetus järjestetään perusopetuslain ja opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti, jossa uskonnot ja elämänkatsomustieto ovat omia oppiaineitaan.
Kulosaaren yhteiskoulu on kansainvälispainotteinen yksityiskoulu, jossa toimivat yläkoulu ja lukio. Oppilaita on noin 750 nelisenkymmenestä eri kansallisuudesta. He kuuluvat useisiin eri uskontokuntiin.
Pääkaupunkiseudun ateistit ehtivät jo valittaa asiasta eduskunnan oikeusasiamiehelle. Apulaisoikeusasiamiehen vastauksen mukaan suunnittelussa ei ole syytä epäillä lainvastaisuutta tai laiminlyöntiä, jota ainakaan tässä vaiheessa olisi syytä ryhtyä tutkimaan.
Vuonna 2010 Vakaumusten tasa-arvo Vata ry valitti Heinolan kaupungin uskonnonopetuksesta Etelä-Suomen aluehallintovirastoon. Aiheena oli muun muassa se, että elämänkatsomustiedon ja uskonnon tunteja oli yhdistetty niiltä osin kuin ne käsittelivät etiikkaa tai kulttuurista katsomuskasvatusta.
Ratkaisussa todettiin, että Heinolan kaupungin opetussuunnitelmaan sekä uskonnon että elämänkatsomustiedon opetussuunnitelmiin sisältyy samanlaisia eettisiä ja kulttuuriin liittyviä oppisisältöjä. Siksi aluehallintovirasto ei nähnyt katsomusta loukkaavana, jos oppilaat ovat näillä tunneilla yhtä aikaa.
Opetusneuvos Pekka Iivosen mukaan yhteisiä projekteja voidaan tehdä ja samoja oppisisältöjä voidaan opiskella yhdessä.
– Eri oppimääriä opiskelevia ei kuitenkaan voida laittaa ensin yhteen ja sitten opettaa erikseen joissain kohdin. Uskonnon ja elämänkatsomustiedon tavoitteet ja sisällöt ovat niin erilaiset, että Heinolan tapauksen mukainen yhteisopiskelu onnistuu vain erittäin rajoitetusti, jos ollenkaan.
Paikallinen opetussuunnitelma tulee tehdä valtakunnallisen mukaan tarkentaen mutta ei muuttaen.
– Kulosaaren rehtorin esittämässä alkuperäisessä mallissa laki ei toteudu. Tarkistettua mallia en tunne.
Uskonnondidaktiikan professorin Arto Kallioniemen käsityksen mukaan Kulosaaressa noudatetaan voimassa olevia lakeja ja asetuksia. Eri puolilla Eurooppaa on vastaavia kehittämishankkeita.
– On tärkeää, että tehdään avauksia siitä, mitä yhteinen oppiaine voisi olla. Suunnittelemme Helsingin yliopiston opettajankoulutuslaitoksella Kulosaaren kehittämistyöhön liittyvää tutkimusta.
Opetusministeri Jukka Gustafsson on äskettäin kertonut ministeriön aloittavan selvitystyön yhteisen uskontotiedon ja etiikan opettamisesta perusasteella.
– Kulosaaren kehittämistoiminta on ajankohtaista. Uskon, että ministeri voi hyödyntää sitä selvityksessään, Kallioniemi sanoo.
Jaa tämä artikkeli: