Kummiksi ja Jeesuksen tutuksi
Aikuisena opissa. Meri Tuomela kävi aikuisrippikoulun, ja Sonja Holappa syvensi uskoaan Alfa-kurssilla. Heidät valokuvattiin Olarin kirkossa.

Aikuisena opissa. Meri Tuomela kävi aikuisrippikoulun, ja Sonja Holappa syvensi uskoaan Alfa-kurssilla. Heidät valokuvattiin Olarin kirkossa.

Kummiksi ja Jeesuksen tutuksi

Meri Tuomela ja Sonja Holappa perehtyivät kristinuskon perusteisiin aikuisiällä. Siihen on tarjolla erilaisia vaihtoehtoja.

Meri Tuomela, 22, kävi viime syksynä rippikoulun. Teini-ikäisenä rippikoulu jäi väliin Yhdysvalloissa asumisen vuoksi.
”Rippikoulun käyminen oli mielessäni pitkään. Nyt oli hyvä aika, kun serkku pyysi minua lapsensa kummiksi”, pari vuotta sitten Suomeen muuttanut Tuomela kertoo.
Perinteisesti aikuisrippikouluja on suoritettu yksityisesti papin kanssa, mutta viime vuosina Espoossa on ryhdytty kokoamaan aikuisrippikouluryhmiä.
Tuomela vuorotteli kahden seurakunnan ryhmissä, sillä ristiäisiin oli vain viisi viikkoa aikaa. Näin arkkitehtiopiskelija varmisti, että hän ehtii kaikkiin vaadittaviin rippikoulutapaamisiin.

Rippikoulun sisältöjä kohtaan Tuomela ei osannut ladata erityisiä odotuksia. Kristinuskon perusteissa oli paljon uutta opeteltavaa.
”Amerikassa ei käyty niitä läpi koulussa, eivätkä vanhemmat opettaneet. Olin aika hiljaa, kun rippikoulussa kysyttiin, mitä asioita jo tiesimme.”
Molempien ryhmien osallistujat olivat nuoria aikuisia. Tapaamisissa keskusteltiin paljon. Ryhmäläiset halusivat esimerkiksi tietää lisää joulun ja pääsiäisen kertomuksista sekä siitä, mikä on Pyhän Hengen ja Jeesuksen ero.
Riparin aikana tutustuttiin myös seurakunnan elämään. Nuorten tilaisuudessa ihmisillä tuntui olevan hauskaa.
”Se oli aika paljon sellaista kuin kuvittelin. Olen nuorempana muutaman kerran käynyt kirkossa.”
Koulunsa englannin kielellä suorittanut Tuomela jännitti suomen kielellä opiskelua. Ryhmärippikoulussa muiden kanssa käydyt keskustelut helpottivat oppimista. Ulkoläksyissä tuli vastaan haastetta. Kymmenen käskyä painuivat melko hyvin mieleen, koska ne olivat lyhyitä, mutta Isä meidän -rukous ei jäänyt yhtä hyvin muistiin. Onneksi sen voi lukea rippiraamatusta.

Tuomela riensi konfirmaatiojumalanpalveluksesta suoraan ristiäisiin. Nyt hänellä oli lupa ryhtyä kummiksi. Rippijuhlia hän ei pitänyt, mutta sukulaiset huomioivat ristiäisissä ja antoivat lahjoja.
Kummius tuntui hienolta.
”Hyvä, etten alkanut itkeä, kun serkku pyysi minua. Olin niin innoissani. Oma kummini oli itselleni tärkeä.”
Tapiolan seurakunnan aikuistyön pappi Marianne Tiihonen kertoo, että aikuisrippikoulun aloittamisen taustalla on usein jokin konkreettinen tarve. Kummiuden lisäksi naimisiin meno on yleinen syy rippikoulun suorittamiseen.

Erilaisten elämäntilanteiden vuoksi rippikoulu on voinut jäädä käymättä. Joku on tullut äidiksi murrosiässä, toinen ei saanut vanhemmilta lupaa rippikouluun. Tiihonen on vetänyt ryhmämuotoisia rippikouluja aikuisille parina vuonna. Sisällöt ovat suunnilleen samoja kuin nuorilla, mutta eletty elämä tuo opetukseen oman vivahteensa.
”Tämän huomasi esimerkiksi, kun puhuttiin lepopäivän pyhittämisestä. Kaikki olivat alle kolmekymppisiä, mutta he olivat jo huomanneet, että pitää levätä. Muuten ei jaksa”, Tiihonen miettii.

Myös nuoruudessaan rippikoulun käynyt saattaa kaivata kristinuskon perusteiden kertaamista. Osa kokee hyödylliseksi Alfa-kurssin.
Se on kymmenen kokoontumiskerran mittainen kurssi, johon sisältyy yhteinen ruokailu. Alfa kehitettiin 1980-luvulla Englannin anglikaanisessa kirkossa, josta se on levinnyt eri kirkkokuntiin. Suomessa sitä ovat järjestäneet muun muassa vapaat suunnat, luterilaiset seurakunnat ja kristilliset järjestöt. Maailmalla työmuotoa on käytetty myös ortodoksisessa ja katolisessa kirkossa.
Viisikymppinen Sonja Holappa Soukasta kävi Leppävaaran seurakunnan järjestämän Alfan vuosi sitten. Hengellinen etsintä alkoi jo useaa vuotta aikaisemmin.
”Olen aina uskonut Jumalaan. Uskoni ei kuitenkaan näkynyt jokapäiväisessä elämässä”, englannin ja viestinnän opettajana työskentelevä Holappa muistelee.
Alfa-kurssille mennessään Holappa tiesi kristinuskosta jo paljon. Raamatun hän oli lukenut Thaimaassa vietettyjen sapattivuosien aikana. Holapasta oli kiinnostavaa, että kurssille osallistui kaikenikäisiä ihmisiä erilaisista taustoista.
”Halusin tutustua muihin uskoviin. Kurssilaisia yhdisti halu tietää enemmän kristinuskosta.”

Alfa-kurssilla puhutaan kursailematta Jeesuksesta, Jumalasta ja Pyhän Hengen vaikutuksista. Äkkiseltään voisi luulla, että suora puhe pelottaa ihmiset pois. Kansainvälisiin Alfa-konferensseihin osallistunut ja Alfa-kursseilla vierailevana puhujana toiminut Lapuan hiippakunnan hiippakuntasihteeri Jukka Jämsén väittää päinvastaista.
Jämsén pitää Alfan vahvuutena sitä, että ihmisten kysymyksiin vastataan arkikielellä. Yhdessä syöminen koetaan myös yhdistävänä juttuna.
”Jotkut ovat muokanneet Alfasta versiota, jossa opetusta Pyhästä Hengestä on vähennetty, mutta silloin kurssi ei ole vetänyt väkeä samalla tavalla.”
Holappa ja hänen kurssitoverinsa innostuivat jatkamaan tapaamisia varsinaisen kurssin jälkeenkin. Holappa on valmistanut jatko-Alfan kokoontumisiin alustuksia, ja näillä näkymin hän pitää yhden alustuksen myös tämän kevään Alfa-kurssilla Leppävaarassa.

Jaa tämä artikkeli: