Hetken lepo. Romanikerjäläiset voivat peseytyä ja pyykätä päiväkeskus Hirundossa. Scumpitsa Mandinga nukkuu yönsä puistosta. Ensimmäiset romanikerjäläiset ilmaantuivat Helsingin kaduille vuonna 2007.
Kummikylähanke käynnistyy
Suomalaiset tukevat romaneja heidän kotikylässään Itä-Romaniassa.
Teksti Tommi Sarlin
Kuva Esko Jämsä
Suuri osa Suomeen saapuvista romaneista tulee Valea Seacan kylästä Itä-Romaniasta. Helsingin seurakunnat ja Helsingin Diakonissalaitos aloittavat Valea Seacassa kummikylähankkeen, jolla tuetaan erityisesti kaikkein heikoimmassa asemassa olevia naisia ja lapsia.
Toiminta hyödyttää myös paikallisia viranomaisia ja sosiaalityöntekijöitä, joiden työtapoja kehitetään.
Suurin osa romaneista elää absoluuttisen köyhyysrajan alapuolella. Monet muuttavat ulkomaille selvitäkseen hengissä. Kummikylähankkeella parannetaan romanien elinoloja heidän lähtömaassaan. Romaneja autetaan tuottamaan itse ratkaisuja elinolojensa parantamiseksi.
– Romanien ongelmat voidaan ratkaista kestävästi vain heidän kotimaassaan. Hankkeella taistellaan niitä syitä vastaan, jotka pakottavat heidät muuttamaan maasta, Helsingin seurakuntien yhteisen seurakuntatyön johtaja Pentti Miettinen sanoo.
Naiset ja lapset ovat romaniyhteisössä alisteisessa asemassa miehiin nähden. Naiset ovat alttiina muun muassa väkivallalle, josta myös Diakonissalaitoksen työntekijät ovat nähneet Helsingissä merkkejä mustelmina ja ruhjeina.
Kummikylähankkeessa kohennetaan naisten asemaa ja torjutaan heihin kohdistuvaa väkivaltaa. Lasten koulunkäyntiä tuetaan ja aikuisia ohjataan koulutukseen. Romanien omista lähtökohdista kumpuavia projekteja autetaan eteenpäin. Viranomaisten osaamista vahvistetaan työpajoissa ja kansalaisjärjestöjä sitoutetaan romanien aseman parantamiseen.
Valea Seacassa hyödynnetään muun muassa yhteisövalmennuksen menetelmiä, joiden avulla romanien omat voimavarat nostetaan esiin. Näin he löytävät uusia tapoja vaikuttaa yhteisönsä hyvinvointiin.
Helsingin seurakunnat tukevat kolmivuotista kummikylähanketta tänä vuonna yhteensä yli 42 000 eurolla.
Varat ohjattiin hankkeelle tämän vuoden talousarvioon varatusta kohdennettujen projektiavustusten talousarviotuesta. Asiasta päätti Helsingin seurakuntien yhteinen kirkkoneuvosto torstaina 27.3.
Kaikkiaan projektiavustuksia myönnettiin 777 100 euroa. Tuki kanavoitiin Helsingin Diakonissalaitoksen kanssa kumppanuushankkeena toteutettavan kummikylähankkeen lisäksi Kirkon Ulkomaanavun, Suomen Lähetysseuran ja Suomen Pipliaseuran projekteihin.
Helsingin seurakunnat jakavat tänä vuonna verotuloista yhteensä kolme prosenttia eli noin 3 miljoonaa euroa lähetyksen ja Kirkon Ulkomaanavun tukemiseen.
Jaa tämä artikkeli: