Valintatilanne. Helppo ratkaisu ei ole aina paras. Kuva: Katri Saarela / Instagram: Kutriart
Kumpaa reittiä?
Onks pakko valita? minä kysyin.
– Joo. Ihan pakko! Tiet menee eri kohteisiin, Jeesus sanoi.
Elämään johtava tie on kapea, hidas ja työläs. Sisäänkäynti löytyy vain ahtaan, rupisen portin kautta.
Tuhoon mennään sen sijaan valtatietä. Nopeasti ja ”kuin varkain”. Tälle baanalle karautetaan vaivatta helposta, avarasta portista.
Tähän tapaan Jeesus opetti Matteuksen evankeliumin mukaan.
Elämän kaikissa toimissa ihminen pannaan tekemään valintoja. Eikä valinnanpaikkoja voi häivyttää, koska virta vie eteenpäin. Pysähtyminen pitkäksi aikaa risteyksessä on mahdotonta. Ihan pakko siis valita tiensä risteykseen tullessa.
Varmaan Jeesus tarkoitti kaidalla tiellä matkaa taivaaseen ja leveällä tiellä mukautumista tälle maailmalle. Mutta risteykset ja reitinvalinta ovat totta myös tämänpuoleisesti.
Olisiko niin, että kukaan ei tässä maailmassa ole saavuttanut mitään merkitsevää nopeasti, helposti ja vaivaa näkemättä?
Toisaalta: kuinkahan paljon on ihmisiä, jotka olisivat oikeasti voineet saada elämästä ja itsestään irti enemmän, jos olisivat valinneet vaivalloisen ja rankan tien?
En kysy vain yleisesti. Kysyn itseltäni. Omista valinnoistani.
Downshifting eli elämän leppoistaminen ei ollut Jeesuksen resepti merkitykselliseen elämään. Hän suositteli vaivannäköä, itsensä likoon panemista ja rohkeutta taistella helppoa elämää vastaan.
Olli Valtonen
9. sunnuntai helluntaista
Totuus ja harha
Väri: vihreä
Valo: kaksi kynttilää
Tekstit: Ps. 92: 5–10, 13–16, 1. Kun. 18: 21–26, 36–39, Hepr. 4: 1–2, 9–13, Matt. 7: 13–14
Jaa tämä artikkeli: